Kauppalan aika

1950-1960-lukujen aikana Varkauden kaupunkikuva koki valtavan muutoksen. Kauppalasta ryhdyttiin rakentamaan kaupunkia.

Varkauteen kaavoitettiin ja rakennettiin 1950- ja 1960-lukujen aikana valtavasti uusia asutusalueita. Taulumäen ja Päiviönsaaren alueet saivat pikkuhiljaa uuden, kaupunkimaisemman ilmeen. Niihin molempiin rakennettiin useita asuin- ja liikekerrostaloja. Taulumäen yleiskaavan on suunnitellut Olli Kivinen vuonna 1966. Sen nykyinen näkymä on tasainen, kolmikerroksisista rakennuksista koostuva rakennuskanta. Muun muassa kauppalanarkkitehti Kalevi Väyrynen on suunnitellut useita rakennuksia nykyisen Kauppakadun varrelle. Päiviönsaaren kaava pohjautuu Alvar Aallon 1930-luvun kaavaan. Myös siellä näkyy Kalevi Väyrysen kädenjälki.

Varkaudessa elettiin kasvun aikaa niin teollisuudessa, kuin liikeyritysten määrässä ja väestömäärän suhteen. Vuonna 1958 painettu kauppalan 30-vuotisjulkaisun nimi Varkaus Varttuu ja Vaurastuu nousikin lentäväksi lauseeksi, joka kuvasi tulevaisuudenuskoa ja positiivista päämäärää. Valtavat rakennushankkeet olivat yksi keino, joilla luotiin pienestä kauppalasta uutta, modernia kaupunkia. Varkaudesta tulikin kaupunki vuoden 1962 alussa.

Ortodoksinen kirkko

Varkauden ortodoksinen kirkko, eli Kristuksen taivaaseen astumisen muistolle pyhitetty kirkko valmistui Pirtinvirralle kauppalanarkkitehti Kalevi Väyrysen suunnittelemana vuonna 1958. Varkauteen muutti Karjalan alueelta runsaasti ortodoksista väestöä sotien jälkeen. Varkauden ortodoksinen seurakunta perustettiin vuonna 1950. Kirkkoa laajennettiin Seppo Mykrän suunnitelmien mukaan vuonna 1983, tuolloin rakennettuun osaan tuli seurakuntasali ja kirkkoherranvirasto.

Mikkelintie kerrostalot

Vuoden 1966 asemaakaavan Taulumäen alueelle suunnitteli Olli Kivinen. Sen mukaisesti Mikkelintietä reunustavat matalat, korkeintaan kolmikerroksiset kivitalot. Katukuvassa näkyy voimakkaasti kauppalanarkkitehtinä toimineen Kalevi Väyrysen kädenjälki. Kuvassa näkyvät Erosen liiketalo Mikkelintie 13 sekä Mikkelintie 15:n liiketalo vuodelta 1949 ovat Väyrysen suunnittelemia, samoin vasemmalla puolella tietä sijainnut Mikkelintie 16, joka valmistui vuonna 1954. Kuvan oikeassa alakulmassa näkyy Pirtinvirran saunan katto.

Mikkelintie 19

Nykyisessä Kauppakatu 19:ssä sijaitseva Pohjois-Savon raudan liikerakennus valmistui vuonna 1946. Sen suunnitteli Arthur Elg. Kauppakatu 23:ssa sijaitsi Akseli Hanhinevan liike Varkauden kello ja kulta. Rakennus valmistui vuonna 1939. Kuvan vasemmassa laidassa rakennetaan Mikkelintie 20:ssä sijaitsevaa kivitaloa.

Mikkelintie 23

Tien oikealla puolella osoitteeseen Mikkelintie 23 valmistui vuonna 1939 Väinö Aallon suunnittelema liikehuoneisto. Siinä sijaitsi monialayrittäjä Akseli Hanhinevan omistama Varkauden kello ja kulta. Vaikka liikkeen nimi viittaa vain kellosepänliikkeeseen, kuului yritykseen myös auto-osasto, jossa oli sekä automyynti, varaosamyynti, autokorjaamo että autokoulu. Seuraava rakennus on vuonna 1956 valmistunut A. Ahlström osakeyhtiön talo-osastolla suunniteltu asuin- ja liikerakennus. Tien vasemmalla puolella on vuonna 1953 valmistunut Leunankulma.

Mikkelintie 24

Uuden ilmeen lisäksi Mikkelintie sai uuden nimen Kauppakatu vuonna 1965. 1960-luvulle tultaessa kadun varteen oli jo noussut useita kivitaloja, mutta 1900-luvun alussa valmistuneet puiset asuin- ja liiketalot pitivät vielä pintansa varsinkin Taulumäen puoleisessa päässä katua. Kuvan vasemmalla puolella Leunankulma -niminen asuin- ja liiketalorakennus, joka valmistui Seppo Hytisen suunnittelemana vuonna 1953. Sen takana matkustajakoti Orionin puinen rakennus, sitten Talousosuuskaupan kiinteistö ja liiketalo, jossa sijaitsivat muun muassa Halosen huonekaluliike ja Valokuvaamo Jäniksen liike. Taustalla on “Kauppakadun lukko”, eli vuonna 1954 valmistunut vesitorni.

Talouskoulu

Kauppalanarkkitehti Kalevi Väyrysen suunnittelema Talouskoulu valmistui vuonna 1951. Koulu oli aloittanut toimintansa jo vuonna 1948. Rakennusta laajennettiin vuonna 1962 ja uudelleen vuonna 1982. Molemmat laajennukset suunnitteli arkkitehtitoimisto Marianne ja Mikko Heliövaara. 1980-luvulta lähtien rakennuksessa annettiin myös sosiaalialan koulutusta, kun rakennuksessa toimi Kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitos. Rakennus on purettu vuonna 2012.

Mikkelintie 31

Tien vasemmalla puolella sijaitsevat liikennöitsijä Emil Halosen kiinteistö ja tämän jälkeen Solmun kemikalioliike. Sitten toriaukio, jonka takana on Savon urheilukeskuksen liiketalo ja Osuusliike Työnvoiman vuonna 1951 valmistunut, Erik Anderssonin suunnittelema, tavaratalorakennus. Tässä rakennuksessa toimi pitkään myös kauppalan kirjasto. Oikealla puolella tietä sijaitsevat muun muassa Itkosen kauppa ja Ville Vasilius Mikkolan talo, jossa sijaitsivat muun muassa Mikkolan vaatetusliike sekä Peräkylän kukka- ja hautauspalvelu.

Vesitorni

Varkauden vaurastumisen symbolina voidaan pitää vesitornia, joka valmistui vuonna 1954. Kauppalanarkkitehdiksi valitun Kalevi Väyrysen suunnitelma valmistui vuonna 1947. Valmis vesitorni hallitsi maisemaa. Erikoinen rakennus vesisäiliön alla sijaitsevine asuntoineen ja alakerrassa sijainneine museoineen oli paikkakunnan ylpeys. Se herättikin huomiota valtakunnallisesti.

Vesitornirakennuksen korkeus on noin 50 metriä, ja se oli aikanaan Suomen korkein asuinkerrostalo. Vesisäiliön alapuolella on 11 asuinkerrosta.  Asuntojen sijoittaminen vesitoriniin oli poikkeuksellinen ratkaisu. Kun vesitornin rakentaminen tuli ajankohtaiseksi, kauppalassa oli samaan aikaan kova asuntopula. Ylhäällä vesitornissa on suosittu näköalatasanne kahviloineen. Rakennuksen kaksi alinta kerrosta olivat Savon museon käytössä, yhdeksän seuraavaa asuinkäytössä.

Koivikkopuisto

Taulumäellä, Osmajoentien varressa sijaitseva Koivikkopuisto. Kuvan vasempaan reunaan jää Taulumäen tori. Kuvassa on keskellä vuonna 1951 valmistunut kansantalo. Se toimi alun perin Kansandemokraattisen työväenliikkeen kokoontumistilana. Rakennuksen on suunnitellut Valtteri Teerikangas. Rakennusta on laajennettu vuonna 1986. Kuvan taustalla näkyvät 1950-luvun alussa valmistuneet korkeat pistetalot. Varkauden kauppalan ja A. Ahlström osakeyhtiön kiinteistöyhtymä OKRO rakennutti talot perheasunnoiksi. 1960-luvun alussa pistetaloja rakennettiin lisää, aikaisemmista rakennuksista poikkeavilla piirustuksilla.

Linja-autoasema eli Mutteri

Varkauden Linja-autoasema, Mutteriksi kutsuttu kuusikulmainen rakennus sijaitsi nykyisen Forumin paikalla. Se valmistui ilmeisesti kauppalanarkkitehti Kalevi Väyrysen suunnittelemana 1950-luvun puolivälissä. Rakennus herätti huomiota erikoisella muodollaan. Uuden matkakeskuksen valmistuttua mutteri jäi tyhjilleen ja se purettiin ostoskeskuksen alta 1980-luvun alussa.

Kuoppakankaan koulut

Kuoppakankaan koulut valmistuivat vuonna 1961 Heikki Korppi-Tommolan suunnitelmien mukaan. Savontiellä toiminut Kauppalan keskikoulu laajennettiin tuolloin kahdeksanluokkaiseksi ja uudisrakennuksen mukaan nimeksi sille tuli Kuoppakankaan yhteiskoulu. Yhteiskoulun lisäksi Kuoppakankaalle valmistui kansakoulurakennus. Varkaudessa siirryttiin peruskoulujärjestelmään 1.8.1975, keskikoulut liitettiin peruskouluun ja lukiot itsenäistyivät. Peruskoulu-uudistuksen jälkeen rakennuksessa toimivat ala- ja yläaste, sekä lukio. 1990-luvulla oppilaat kahdesta lukiosta alkoivat vähetä ja tuolloin Päiviönsaaren ja Kuoppakankaan lukiot päätettiin yhdistää yhteiseksi Varkauden lukioksi. Se aloitti toimintansa vuonna 1995. Myöhemmin lukio siirtyi Kuoppakankaan kampusalueelle ammattiopiston ja ammattikorkeakoulun yhteyteen. Kuoppakankaan koulusta muodostettiin Waltterin koulu yhdistämällä Kuoppakankaan ja Päiviönsaaren koulujen toiminta ja laajentamalla sitä uudisrakennuksella. Koulu on Varkauden ainut yläkoulu.

Kuoppakankaan omakotitalot

Kuoppakankaan omakotitaloaluetta ryhdyttiin rakentamaan toisen maailmansodan päätyttyä. Kauppala hankki omistukseensa alueen vuonna 1945 ja kauppalanarkkitehti Kalevi Väyrynen suunnitteli alueelle kaavan. Ensimmäisenä rakennettiin Metsämiehenkadun ja Petäikönkadun alueet, 1950-luvun alussa aluetta laajennettiin kaavoittamalla Näreikönkadun ja Vattuvuorenkadun alueet. Kuoppakankaan omakotitalot ovat pääasiassa puolitoistakerroksisia rakennuksia, joita ympäröivät suurehkot puutarhatontit. Pääasiassa kolmen eri tyyppitalopiirustusten mukaan rakennettujen talojen joukossa löytyy myös muun muassa kauppalan rakennusmestari Osmo Martikaisen suunnittelemia asuintaloja.

Pistetalot

Sodan jälkeen omakotirakennus Oy Okro ryhtyi rakentamaan kerrostaloja kauppalan omistamille maa-alueille Taulumäelle ja Päiviönsaareen. Tunnetuimmat Okron rakennuttamista asuintaloista ovat Vesitornin läheisyydessä sijaitsevat ns. pistetalot.

Kisapuisto

Kisapuiston kenttä valmistui vuonna 1953. Kenttä oli Varkauden kauppalan rakennuttama. Kentän katsomo valmistui Kalevi Väyrysen suunnitelmien mukaan vuonna 1955. Katsomon lisäksi rakennuksessa sijaitsivat pukuhuoneet, sekä sisäliikuntatiloja. Katsomossa oli paikkoja tuhannelle katsojalle. Lisäksi katsomon yläosassa sijaitsivat selostamo, toimisto ja kioski. Varkauden toinen urheilukenttä sijaitsi Kämärillä, se oli A. Ahlström osakeyhtiön rakentama ja pohjautui Yrjö Lindegrenin arkkitehtuurin olympialaisissa kultamitalilla palkittuihin suunnitelmiin. Kämärin kenttää kutsuttiinkin kultamitalikentäksi. Kauppalan kenttä tunnettiin puolestaan nimellä Miljoonakenttä, jolla ilmeisesti viitattiin kentän rakennuksessa käytettyihin rahasummiin.

Pirtinvirta ja Itsenäisyyden puisto

Kauppalan uuden virastotalon katolta kuvattu Itsenäisyydenpuisto oli 1950-luvulla vehreä puisto, mutta puiston alueella sijaitsi myös asuintaloja. Kuvassa keskellä Luhtamäki, tehtaan virkailijoiden asuinrakennus, jossa asui sahanhoitaja perheineen. 1950-luvulla rakennus oli jaettu kahden perheen paritaloksi. Kuvassa taustalla Pirtinvirta ja sen rannalla sijainneet liikerakennukset. Vasemmalla H. S. Pitkäsen kiinteistö, aivan rannan tuntumassa Virtala-niminen tehtaan virkailijoiden asuinrakennus, sekä Pirtinvirran sauna. Niiden taustalla näkyvät 1950-luvulla rakennetut Mikkelintien kivitalot.

Kauppalan virastotalo

Ennen Varkauden kauppalantalon valmistumista, kauppalan virastot olivat hajallaan ympäri kaupunkia, pääasiassa kuitenkin Vanhahovi-nimisessä entisessä yhdyspankin talossa. Ensimmäiseksi kauppalanarkkitehdiksi valittu Kalevi Väyrynen suunnitteli vuonna 1947 kauppalan virastotalon, joka rakennettiin 1949–1951. Kauppalantalon pääsisäänkäynti sijoittui Ahlströminkadun varteen, lähelle vanhaa siltaa. Uuden sillan valmistuttua pääsisäänkäynti jäi rakennuksessa takapihan puolelle. Virastotalon seinää koristaa Väyrysen suunnittelema reliefi Rahapuu, joka kuvastaa hyvin aikansa tulevaisuususkoa ja vaurastuvan kauppalan kasvua.

Varkaussaari ja Pehesaari

Myös Päiviönsaari sai 1950-luvun aikana kaupunkimaisemman ilmeen. Päiviönsaaren ensimmäiset asuinkerrostalot valmistuivat Kalevi Väyrysen suunnitelmien pohjalta Wahlinkadun varteen jo 1940-luvun lopulla. Wredenkadun varteen valmistui vuonna 1953 kuvassa vasemmalla näkyvä Varkaussaari-niminen kerrostalo, jonka alakerrassa oli liikehuoneistoja ja elokuvateatteri Keskus-Kinon toimitilat. Asuinkerrosten lisäksi rakennuksessa oli myös kattoterassi. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Yrjö Lindegren. Myös viereinen Pehesaari niminen kerrostalo Ahlströminkadun ja Wredenkadun kulmauksessa oli Lindegrenin suunnittelema. Se valmistui vuonna 1952. Samoilla piirustuksilla toteutettu rakennus löytyy myös Hollannista.

Arpinmäki ja Ahlströminkatu 12

Kuvassa näkyvä Arpinmäki-niminen Ahlströminkadulla sijaitseva kerrostalo on Kalevi Väyrysen suunnittelema. Se valmistui vuonna 1950. Rakennuksessa sijaitsivat muun muassa Säästöpankin konttori ja Valokuvaamo Jäniksen Päiviönsaaren liike. Ahlströminkatu 12:ssa sijaitseva kerrostalorakennus on myös Väyrysen suunnittelema. Se valmistui 1954 ja siinä toimi alun perin Warkauden lehden toimitus ja kirjapaino.

Keskus-Hotelli

Keskus-Hotellin omisti alun perin William Holopainen. Jaakko Tähtisen suunnittelema rakennus valmistui Päiviönsaarelle vuonna 1937. Hotelliin kuului ravintola, 36 huonetta ja kahvibaari. Rakennusta laajennettiin vuonna 1941. Hotellia uudistettiin vuonna 1953 Bruno Tuukkasen suunnitelmien pohjalta. Seuraava peruskorjaus tehtiin vuonna 1962 Lassi Ollinkarin suunnitelmien mukaan. Tuolloin huoneluku kasvoi 42:een ja myös ravintolabaari avattiin sisääntulohalliin. Rakennuksessa oli lisäksi runsaasti asuntoja, sekä useita liikehuoneistoja. Holopaisten suku omisti hotellin aina vuoteen 2003 saakka, jolloin tilat yhdistettiin vieressä toimineeseen Hotelli Oscariin. Tuolloin myös nimi Keskus-Hotelli katosi katukuvasta.

Yhteislyseo

Varkauden suomalainen yhteiskoulu aloitti toimintansa vuonna 1919. Oman rakennuksen yhteiskoulu sai jo vuonna 1921. Yhteislyseo toimi Savontien alkuperäisessä rakennuksessaan aina vuoteen 1956 saakka, jolloin uudet, diplomiarkkitehti Elsa Arokallion suunnittelemat tilat valmistuivat Päiviönsaarelle. Uudet tilat olivat tilavammat ja tarkoituksenmukaisemmat. Vanhan oppikoulurakennuksen tilat olivat lyseolle aivan liian pienet ja opetusta olikin annettu tehtaan kansakoulun tiloissa ja muissa väliaikaistiloissa. Lyseon muuton jälkeen entiseen Savontien rakennukseen muutti Varkauden kauppalan keskikoulu. Peruskoulu-uudistuksen yhteydessä Päiviönsaaren lyseo erotettiin Päiviönsaaren yläasteeksi ja Päiviönsaaren lukioksi. Lukion toiminta loppui vuonna 1995 kun koulu yhdistettiin Kuoppakankaan lukioon. Yläkoulu puolestaan yhdistettiin Kuoppakankaalle Waltterin kouluun ja rakennus purettiin vuonna 2020.

Yhdyspankki ja Talous-Osuuskauppa

Pohjoismaiden yhdyspankin toimistorakennus valmistui Päiviönsaarelle vuonna 1931. Rakennus on mahdollisesti Karl Lindahlin suunnittelema. Pankin konttorin lisäksi siinä sijaitsi liikehuoneistoja ja asuntoja, muun muassa pankinjohtajan asunto oli rakennuksen yläkerrassa. Kuvassa puun takaa häämöttävä kulmaparveke kuului pankinjohtajan asuntoon. Nykyisin rakennuksessa toimii kirkkoherranvirasto. Talous-Osuuskaupan rakennus on kuvassa seuraava rakennus.  Se valmistui vuonna 1936. Rakennus suunniteltiin SOK:n arkkitehtuuriosastolla. Rakennuksen valmistumisen myötä TOK siirsi keskustoimipaikkansa Leppävirralta Varkauteen. Rakennus oli ensimmäinen tavaratalorakennus Varkaudessa. Rakennuksessa aloitti toimintansa ainakin maito-osasto, lihaosasto, siirtomaaosasto, rautaosasto, kangasosasto ja varasto rautaosaston takana. Toisessa kerroksessa sijaitsi konttori ja talousravintola. Lisäksi rakennuksessa oli asuntoja ja pienempiä liikehuoneistoja. Rakennusta laajennettiin vuonna 1960 Sokos-tavarataloa varten.

Walter Ahlströmin teknillinen koulu

Rakennus valmistui vuonna 1934 paikallisen teollisuuden pariin teknikkoja kouluttavaksi oppilaitokseksi. Teknillisen koulun yhteydessä toimi myös ammattikoulu, jossa koulutettiin ammattimiehiä teollisuuden palvelukseen. Koulujen toiminta aloitettiin 22.1.1935. Rakennus sijaitsee vuonna 1914 valmistuneen Valter ja Ivar Thomén suunnitteleman kansankeittiön yhteydessä. Teollisuuskoulun rakennuksen suunnitteli O. J. A. Viljanen. Rakennuksessa toimi oppilaskoti, jossa asuivat aluksi kaikki ammattikoulun oppilaat. Sodan jälkeen oppilaskotia supistettiin, sillä useat varkautelaiset halusivat mieluummin asua kotonaan. Tuolloin pahan asuntopulan vuoksi oppilaskodin tiloja muutettiin opettajien asunnoiksi. Koulujen oppilaat ruokailivat työmaahuollon rakennuksessa, jonne päästiin kulkemaan siiven kautta. Rakennus siirtyi Varkauden kaupungin omistukseen vuonna 1982 ja siinä sijaitsi muun muassa Savon ammatti- ja aikuisopiston käsityön ja viestinnän opetus. Rakennus on nykyään yksityisomistuksessa.

Evankelis-luterilainen kirkko

Seurakunnan perustamisen myötä sen väkiluku kasvoi rajusti. Näin ollen myös Tehtaanseurakunnan kirkon tilat kävivät riittämättömiksi. Varkauden evankelisluterilaisen kirkon sijainti oli suunniteltu nykyiselle paikalleen jo Thomén veljesten kaavassa. Vuonna 1935 julistettiin suunnittelukilpailu. Kilpailuun saapui 35 ehdotusta, joista palkittiin ensimmäisellä palkinnolla arkkitehti Hilding Ekelundin ehdotus, toisella arkkitehti Martti Paalasen ja kolmannella arkkitehti Erkki Huttusen ehdotukset. Toisen palkinnon saanut Paalasen ehdotus katsottiin kuitenkin toteuttamiskelpoisimmaksi ja Varkauden olosuhteisiin sopivimmaksi. Rakennustyöt päästiin aloittamaan vasta vuonna 1938.

Kirkko valmistui vuoden 1939 syksyllä. Kirkko vihittiin käyttöön marraskuun viidentenä päivänä, juuri talvisodan kynnyksellä. Pappila valmistui keväällä 1939. Pappilarakennuksessa sijaitsivat kirkkoherran virasto, vihki- ja kastekappeli, sekä kirkkoherran, kappalaisen, vahtimestarin ja kanttorin asunnot.

Sairaala

Varkauden tehtaan sairaalan rakennus valmistui vuonna 1936 Ragnar Wessmanin piirustusten pohjalta. Aikaisemmin sairaala sijaitsi Päiviönsaaressa Pehesaaren huvilassa. Varkauden kauppalalle merkittiin uudesta sairaalasta 10 sairaspaikkaa. Rakennusta laajennettiin vuosina 1939 ja 1952. Vuonna 1954 allekirjoitettiin kauppasopimus tehtaan ja kauppalan välillä. Kauppala osti tehtaalta koko sairaalan rakennuksineen. Vuonna 1960 Varkauden sairaalaoloissa tapahtui suuri muutos. Varkauden, Heinäveden, Joroisten, Jäppilän, Kangaslammin ja Rantasalmen kuntainliiton aluesairaala aloitti toimintansa Varkaudessa. Aluesairaalan uuden kiinteistön suunnitteli Kalevi Väyrynen, joka tuolloin toimi jo Riihimäen kaupunginarkkitehtina. Sairaalassa oli 102 hoitopaikkaa ja kolme erikoisosastoa. Aluesairaalan rinnalla jatkoi toimintaansa 69-paikkainen Varkauden kaupungin sairaala. Vuonna 2021 valmistui Varkauteen uusi sairaala ja kaikki aluesairaalan ja terveyskeskuksen rakennukset purettiin ja uuden sairaalan lisäksi tontille jäi vain tämä tehtaan sairaalaksi rakennettu rakennus.

Luttilan siunauskappeli

Luttilan hautausmaa perustettiin vuonna 1931. Sen perusti Leppävirran seurakunta, mutta se siirtyi Varkauden vastaperustetulle seurakunnalle vuonna 1933. Hautausmaan laidalle valmistui vuonna 1952 Kalevi Väyrysen suunnittelema siunauskappeli. Kappelin etuoven vieressä on arkkitehdin itsensä suunnittelema reliefi.

Kauppalanarkkitehti Kalevi Väyrynen

1950-luvulla koettiin julkisen rakentamisen buumi myös Varkaudessa, jolloin monet nykyistä kaupunkikuvaa hallitsevista rakennuksista valmistuivat. Suunnittelutyöstä vastasi suurelta osalta arkkitehti Kalevi Väyrynen, joka työskenteli kauppalan rakennusosaston arkkitehtitoimistossa vuosien 1948–1958 välisenä aikana. Sortavalalaissyntyinen Kalevi Väyrynen oli valmistunut arkkitehdiksi vuonna 1937. Ennen kauppalanarkkitehdiksi ryhtymistä Väyrynen toimi muun muassa Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan, Lääkintöhallituksen sekä A. Ahlström Osakeyhtiön arkkitehtina (1944–1948).

Varkauden kauppalan virastotalo oli ensimmäisiä Väyrysen suunnittelemiaan julkisia rakennuksia. Virastotalon lisäksi hänen suunnittelemiaan julkisrakennuksia ovat Lehtoniemen koulu (1949 – 1951), Varkauden talouskoulu 1951, Luttilan siunauskappeli 1952, Huvipirtti 1953, Könönpellon koulu 1953, Vesitorni 1956 ja Varkauden Ortodoksinen kirkko 1958.