Taulumäen ja Leunanmäen alueet

Mikkelintien (nyk. Kauppakadun) varteen syntyi 1900-luvun alussa Varkauden alueen kaupallinen keskusta. Ennen Varkauden kunnallista itsenäistymistä kulki Joroisten ja Leppävirran kuntien raja nykyisen Rajakadun kohdalla. Tässä myös kulki raja ruukin ja Joroisten puolella sijainneen Järvelän virkatalon maiden välillä.
Leunanmäen alueella sijaitsi paljon tehtaan omistamia jo 1800-luvulla rakennettuja työläisten asuinrakennuksia. Ruukki myös vuokrasi tontteja Varkauden vilkkaan ruukin läheisyyteen muuttaville yrittäjille. Vanhojen asuinrakennusten kadotessa katukuvasta Mikkelintien varsi alkoi muuttua kaupunkimaisempaan suuntaan.
Järvelän virkatalon maista vuokrattiin tontteja runsaasti asuinkäyttöön, mutta 1900-luvulle tultaessa ennen kaikkea liikekäyttöön. Taulumäen puoleiseen päähän Mikkelintietä keskittyi pikkuhiljaa tehtaan toiminnasta erillinen, mutta sen väestöä palveleva liikekeskusta.
Liikerakennuksia Mikkelintien varteen nousi runsaasti 1900-luvun alussa. Varkauden tehtaiden ja ruukin nopea kasvu houkutteli runsaasti eri alan kauppiaita perustamaan liikkeensä ruukin läheisyyteen. Katua reunustavat liike- ja asuinrakennukset olivat vuosisadan vaihteessa pääasiassa yksi- tai kaksikerroksisia puurakennuksia, joiden katutasossa oli liikehuoneistoja ja yläkerroksissa asuntoja.

Pirtinvirran ranta

Kuvassa Mikkelintien (nyk. Kauppakatu) Pirtinvirran puoleinen pääty 1920-luvun lopulla. Vasemmalla sekatavarakauppa A. Koivistoisen Perilliset, sitten Tolvanen ja kumppanin talo, jossa sijaitsi tuolloin myös Keskus-Hotelli. Koivistoisen liike perustettiin jo vuonna 1892, Koivistoisen perilliset -nimellä se jatkoi toimintaansa 1908 lähtien. Kauppaa piti Adam Koivistoisen poika Hannes Koivistoinen yhdessä vaimonsa Elsan kanssa. Koivistoinen omisti rakennuksen yhdessä veljensä Oskar Koivistoisen kanssa, joka oli toinen liikkeen omistajista, mutta ei juuri työskennellyt myymälässä.
Koivistoiset omistivat myös rakennuksen vieressä sijainneen tontin, jonka myivät 1930-luvun lopulla Kansallis-Osake-Pankille. Rakennuksessa toimi myös Varkauden Kemikalio -nimellä toiminut kemikalioliike, jonka omisti leppävirtalaissyntyinen farmaseutti Aina Lindberg. Yläkerrassa oli asuinhuoneistoja.
Oikeanpuoleinen rakennus oli myös vanhimmilta osiltaan 1800-luvulta ja alun perin yksikerroksinen. Kevättalvella 1918 rakennuksessa toimi tilapäinen valkoisten sotasairaala. Vuoden 1918 jälkeen liike siirtyi toiminimelle Matti Tolvanen ja K:ni. Kumppanina toimi viipurilainen liikemies, varkautelaissyntyinen Viljam Holopainen. Rakennusta korotettiin 1920-luvulla ja Holopainen perusti yläkertaan Keskus-Hotellin, joka toimi rakennuksessa vuoteen 1936 saakka, jolloin uusi hotellirakennus valmistui Päiviönsaarelle. 1931 rakennuksen toiseen päähän rakennettiin funkistyylinen siipi, jossa aloitti toimintansa Lihakunnan liha- ja maitokauppa ja Julkun kellosepänliike. 1940-luvulla rakennus siirtyi H. S. Pitkäsen omistukseen.

Ahola

Kuvassa tehtaan suuri asuinrakennus Ahola II, joka sijaitsi nykyisen Soisalo-opiston takana. Ahola I oli samannäköinen rakennus, se sijaitsi nykyisen Taipaleentien ja Relanderinkadun kulmassa. Rakennukset rakennettiin vuonna 1916. Rakennukset oli tehty samoilla piirustuksilla kuin Oinolat Parsiusmäen kupeessa. Kaksikerroksisissa asuinrakennuksissa oli kahdeksan asuntoa kummassakin. Ahola I:n kellarissa oli kummankin talon ruokakellarit. Pihalla oli liiteri- ja käymälärakennukset sekä kasvimaapalstoja nykyisen Laivalinnankadun suuntaan. Rakennuksessa asui pääasiassa konepajan virkamiehiä ja konttoristeja, työnjohtajia sekä laivanpäälliköitä perheineen. Rakennukset purettiin 1960–1970-luvulla.