Kirkonkylän kulttuurimaisema

Kangaslammin kirkonkylä on valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö. Kirkonkylän lävitse kulkee vanhaa tielinjausta noudatteleva maantie, jonka varrella on säilynyt historiallisesti merkittäviä rakennuksia kuten kansakoulu, kaupparakennus (nyk. kotiseutumuseo) sekä komea manttaalisäätiön talo. Kirkonkylän läheisyydessä sijaitsevat Niemelän pappila sekä Lumpeelan ja Kivenlahden tilat rikastuttavat osaltaan kirkonkylän kulttuurimaisemaa. Kirkonkylän maalaismaisema on muuttunut ajan myötä nykyaikaiseksi taajamaksi.

Pisamalahti

Varhaisin pysyvä asutus Kangaslammilla sijoittui tiettävästi Pisamalahden rantaan. 1860-luvulla muutaman talon kylästä alkoi muodostua kirkonkylä. Ennen maantieverkoston kehittymistä vesireitit olivat tärkeässä roolissa. Vesistöjen pirstoma Kangaslammin pitäjä tunnettiinkin alun perin nimellä Vesikansa. Kuvassa Pisamaniementie 1920-luvulla ennen tien korottamista.

Kirkonkylänraitti

Kuvassa on 1920-luvun katunäkymä Kangaslammin kirkonkylältä. Kirkon raitin varrelle jäivät tien vasemmalle puolelle kansakoulu ja oikealle puolelle Työnvoiman myymälä sekä Markkasen kauppakartano. Taustalla puiden yllä kohoaa Manttaalisäätiön talon torni. Uudessa kuvassa vanhaa rakennuskantaa on yhä edustamassa 1800-luvulla rakennettu kansakoulurakennus.

Kangaslammin vanha kirkko

Rantasalmen pohjoisosassa sijaitsevalle Kangaslammille (silloiselle Wesikansalle) perustettiin oma rukoushuone vuonna 1862. Kappeliseurakunta Kangaslammista tuli vuonna 1869, jolloin sille siirtyivät myös kunnallishallinnolliset tehtävät. Samana vuonna valmistui kuvassa näkyvä arkkitehti Theodor Mellgrenin suunnittelema puukirkko kirkonkylälle.

Vanha puukirkko tuhoutui tulipalossa 1970-luvun alussa. Tuhoisasta onnettomuudesta on yhä jäljellä palojäljet kirkkopihaa reunustavissa petäjissä. Nykyistä kirkkoa reunustava kiviaita on muistona vanhan kirkon ajalta.

Sisäkuva vanhasta kirkosta

Kangaslammin vanha, sittemmin palanut puukirkko ei valmistuttuaan 1860-luvulla täysin miellyttänyt paikkakuntalaisia. Kirkkoa pidettiin liian suurena, ja siitä puuttui lämmitys. Myös sisustuksessa oli puutteita, sillä urut ja alttaritaulu uupuivat. Seurakunta suostuikin vastaanottamaan kirkon vasta useita vuosia sen valmistumisen jälkeen. Kirkon urakoitsijan ja seurakunnan väliset riidat vietiin aina käräjille saakka.

Markkasen kauppa ja postitalo

Kirkonkylän keskusta 1900-luvun alussa. Kuvassa vasemmalla vanha puukirkko sekä Työnvoiman kaupparakennus. Keskellä Markkasen kauppatalo sekä sen edustalla kaupan varastorakennuksia. Kuvan oikeassa reunassa näkyy postitalo, joka tuhoutui tulipalossa 1920-luvulla.

Osuusliike Työnvoima

Kirkonkylänraitin varrella sijaitsi Osuusliike Työnvoiman myymälärakennus. Kuvan oikeassa alakulmassa väkijoukko seisoo tien varressa sijainneen Työnvoiman pienen kioskirakennuksen edessä. Työnvoiman takana häämöttää Markkasen kaupparakennus.

Alkuperäinen Työnvoiman rakennus on sittemmin purettu. Samalla paikalle rakennettiin myöhemmin uusi myymälärakennus, joka on toiminut mm. asuinhuoneistona, myymälänä sekä ravintolana.

Markkasen kaupparakennus

Yksi Kangaslammin maineikkaista kauppiasta oli Adolf Markkanen. Aluksi Markkanen piti sekatavarakauppaa Pajaharjun talossa (nyk. kotiseutumuseo) ja myöhemmin kauppatoiminta siirtyi kuvassa olevaan rakennukseen, josta muodostui kirkonkylän keskeinen asiointi- ja kohtaamispaikka. Adolf Markkanen hoiti myös kirjakauppatoimintaa paikkakunnalla. Tämän lisäksi Markkasen kaupassa toimi 1920-luvulla puhelinkeskus.

Sisäkuva kaupasta

Kuvassa Markkasen kaupan henkilökuntaa sekä kaupan tavaravalikoimaa. Oikealla kauppias Adolf Markkanen.

Pajaharju eli Kangaslammin koti- ja koulumuseo

Maakaupan vapauduttua vuonna 1859 sallittiin kauppojen perustaminen myös maaseudulle. Pian tämän jälkeen perustettiin tiettävästi myös Kangaslammin kirkonkylälle ainakin kaksi kauppaa. 1880-luvulla kauppias Anders Wilhelm Bagge piti kauppaa kuvan rakennuksessa. Vuodesta 1902 kaupparakennuksessa toimi Juvalta tulleen Adolf Markkasen sekatavarakauppa. Rakennus on ehtinyt toimia aikoinaan myös mm. asuintalona ja kunnantoimistona.

Rakennus on yksi Kangaslammin kirkonkylän vanhimmista rakennuksista. Nykyään museona toimiva rakennus on aikoinaan palvellut useassa eri tarkoituksessa.

Toivasen kauppa

Kauppias Antti Toivanen saapui Kangaslammille 1870-luvulla. Hän oli toiminut aiemmin Varkaudessa kauppa-apulaisena. Toivanen oli merkittävä henkilö paikkakunnalla, sillä hän ehti toimia kauppiasuransa ohella mm. kuntakokouksen puheenjohtajana. Kuvassa kirkonrannassa sijainnut Toivasen kaupparakennus, joka tuhoutui tulipalossa 1920-luvulla. Toivasen kaupparakennuksessa toimi kaupan lisäksi Kangaslammin ensimmäinen posti.

Kansakoulu

Kansakoulu rakennettiin vuonna 1883 ja se on säilyttänyt alkuperäisen ulkoasunsa näihin päiviin.

Nykyisin vanhassa kansakoulurakennuksessa toimii Kangaslammin yhteispalvelupiste.

Kansakoulun pihalla

Uudempi koulurakennus on otettu käyttöön vuonna 1940.

Manttaalisäätiön talo

Korkealla harjanteella kohoava manttaalisäätiön talo ”Manttu” erottuu erikoislaatuisuudessaan kirkonkylän maisemasta. Arkkitehti Oiva Kallion suunnittelema valkeaksi rapattu suojeluskuntatalo valmistui vuosien 1923–1926 aikana. Juuri ennen talon vihkiäisjuhlaa sattui tulipalo, joka tuhosi rakennusta pahoin. Onnettomuuden jälkeen päätettiin talo rakentaa entistä korkeammaksi. Vanhassa kuvassa suojeluskuntatalon vihkiäiset juhannuksena vuonna 1928. Alun perin suojeluskuntataloksi rakennettu ”Manttu” toimi suojeluskunnan harjoitus- ja luentopaikkana sekä juhlatilana.

Manttaalisäätiön talo on palvellut useissa eri tarkoituksessa. Alun perin suojeluskuntataloksi tarkoitetussa rakennuksessa pidettiin muun muassa kunnanvaltuuston kokouksia vuoteen 1937 saakka. Rakennus on toiminut myös käräjäpaikkana, koulun ja säästöpankin huoneistoina, kunnansalina sekä taiteilijan ateljeena. Kun suojeluskuntajärjestö lakkautettiin vuonna 1944, rakennus siirtyi manttaalikunnan omistukseen. Manttaalisäätiöstä juontuukin rakennuksen kutsumanimi ”Manttu”. Vuonna 1990 rakennus siirtyi Kangaslammin kunnan omistukseen. Rakennuksen pihapiiriin kuuluu kaksi piharakennusta, joista toinen on Oiva Kallion suunnittelema talli, joka muutettiin 1940-luvulla asuinrakennukseksi. Toinen ulkorakennus rakennettiin sodan aikana varasto- ja saunatiloiksi.

Tuomarin huone

Arkkitehti Oiva Kallio suunnitteli rakennuksen sisätilat huonejärjestelyineen ja kalusteineen. Edustavin sisätila on kuvassa näkyvä ns. tuomarin huone, jonka sisustus on säilyttänyt hyvin alkuperäisen ulkoasunsa.

Mantun juhlasali

Rakennuksen juhlasalia koristi alun perin koristeellinen parvi. Kuvassa valmistellaan parhaillaan ”Mantun” 25-vuotisjuhlaa. Juhlasalin parvi poistettiin 1970-luvulla, kun sali muutettiin sisäliikuntatoimintaan sopivammaksi.

Lumpeela

Lumpeelan tila on yksi kirkonkylän vanhimmista tiloista. Lumpeelan tila tunnettiin ennen Partalan talona ja siinä toimi Kangaslammin kirkonkylän ensimmäinen kestikievari. Nykyinen päärakennus on tiettävästi rakennettu vuoden 1832 tienoilla. Pihapiiriä rajaavat kaksi riviaittaa sekä pihan ulkopuolella sijaitseva navetta.

Kivenlahti

Kivenlahden tila eli Noso on niin ikään yksi kirkonkylän vanhimmista tiloista. Tila oli alun perin osa Rauhamäen kylän Heiskalan rusthollia. Kivenlahden tilan maille rakentui ajan myötä kirkonkylän nykyinen keskusta. Kivenlahden päärakennus on vuodelta 1790. Rakennusta remontoitiin 1970-luvulla, jolloin tuvan uuni purettiin ja ikkunat vaihdettiin.

Apteekki

Kivenlahden päärakennusta vastapäätä olevassa 1920-luvulla rakennetussa ns. alatuvassa toimi ennen apteekki.

Niemelän pappila

Heposelän rannalle, kirkonkylän läheisyyteen rakennettiin vuonna 1869 kirkkoherran virka-asunnoksi klassistinen pappilarakennus. Rakennusta on myöhemmin jatkettu molemmista päädyistä. Pappilaa korjattiin vuonna 1928 ja myöhemmin siihen on tehty useita peruskorjauksia, jotka ovat osaltaan muuttaneet pappilan alkuperäistä ulkoasua.

Ilmakuva kirkonkylältä

Kangaslammin kirkonkylän lävitse kulkee pääväylä, Kangaslammintie. Kirkon kohdalla olevasta risteyksestä alkaa Asematie, joka nimensä mukaisesti johtaa vanhalle rautatieasemalle.

Säästöpankin uusi rakennus

Vuonna 1961 rakennettiin kirkonkylälle uusi ajanmukainen pankkirakennus.

Kirkko

Kirkonkylän maamerkkinä toimi 1970-luvulle saakka tulipalossa tuhoutunut puukirkko. Vanhan kirkon tuhouduttua ryhdyttiin rakentamaan uutta kirkkoa. Arkkitehti Kaj Michaelin suunnittelema kirkko valmistui vuonna 1973. Kirkon sisustuksessa löytyy viittauksia Kangaslammin vanhaan kirkkoon, sillä esimerkiksi kastemalja on tehty entisen kirkon kivijalasta. Alttarilta löytyvät myös Teuvo Tikkasen tekemät kolme naularistiä, jotka on tehty aiemmasta kirkosta jäljelle jääneistä nauloista.

Vanha kunnantalo

Kuvassa oleva talo rakennettiin vuonna 1957 kunnanlääkärin asuin- ja vastaanottotiloiksi. Asematien varrella, kirkkoa vastapäätä sijaitseva rakennus toimi alkuperäisessä tarkoituksessaan aina 1960-luvun puoliväliin saakka. Tuolloin lääkärinvastaanotto siirtyi terveyskeskukseen ja rakennus siirtyi kunnantoimiston käyttöön. Entisen asuintalon olohuone toimi kunnantoimistona, kunnansihteerin työtilana sekä valtuuston kokoussalina. Entinen ruokasali toimi puolestaan kirjanpitäjän sekä toimistoapulaisen huoneena ja sosiaalitoimisto toimi entisessä keittiössä.

Terveystalo

Kangaslammin kunnan terveyskeskus valmistui vuonna 1952. Rakennuksen suunnitteli insinööritoimisto Alfred Randus. Terveystalon rakentamisesta oli jo keskusteltu useita vuosia. Jo 1948 oli kunnanlääkäri Tauno Suoniemi kirjoittanut miten kirkonkylältä puuttuivat asianmukaiset tilat esimerkiksi äitiysneuvolan toimintaa varten.

Kangaslammin asema

Asematien päässä sijaitseva rautatieasema oli aikoinaan tärkeä kohtaamispaikka. Rautatieyhteys Kangaslammille saatiin sotavuosien aikaan ja tuolloin liikenne rautateitse oli vilkasta. 1970-luvulle tultaessa rautatieliikenne hiljeni Pieksämäki-Joensuu radalla ja Kangaslammin asema jäi pois käytöstä.