-
Luku 1 ›
1800-luvun Varkaus
- 1800 luvun Varkaus - Ruukin aika
- Varkauden tehtaat
- Ämmäkosken konepaja
- Pirtinniemen telakka
- Päiviönsaaren keskusta
- Vanha kirkko
- Villa
- Keskuskonttori
- Vanhahovi
- Lääkärinasunto, Tyyskänniemi
- Kosulanniemen työläisasunnot
- Kommilan asuinrakennukset
- Verstatalot eli verstapytingit
- Luhtalinna
- Pehesaari
- Kumpula
- Pirtinvirran ranta
- Mikkelintie, nykyinen Kauppakatu
- Mäkitupalaisasutus
- Järvelän sotilasvirkatalo
- Taipaleen kanavat
- Luku 2 ›
-
Luku 3 ›
Taulumäki ja Leunanmäki
- Luku 4 ›
-
Luku 5 ›
Tehtaan suuret rakennusvuodet ja teollisuusyhteisön rakentuminen
- Teollisuusyhteisön rakentuminen
- Päiviönsaaren keskusta
- Kansankeittiö ja Walterinpuisto
- Ahlströminkatu
- Keskuskonttorin laajennus
- Tehtaan hotelli
- Väinölä
- Veikkola ja Antinpuisto
- Yhteiskoulu
- Tehtaan koulu
- Tehtaan asuinrakentaminen
- Virkamiesten asunnot
- Vanhat Koivulat
- Uudet Koivulat
- Mäkirinteet
- Hakalat
- Hakalan piirustukset
- Saksalat
- Stesula
- Laaksolat
- Savontien mutka
- Niittylät
- Honkala, Mäntylä ja Lepistöt
- Oinolat
- Porila
- Harjula
- Jukolat
- Relanderinkadun talot
- Kosulanniemen huvila-alue
- Rantala
- Päivölä
- Toivola
- Joukola
- Puutarhasuunnitelma
-
Luku 6 ›
Omakotiaate ja tehtaan asuintoiminta
- Tehtaan asuintoiminta
- Kankunharjun asuinalue
- Kankunharju
- Luttilan asuinalue
- Asuntonäyttely vuonna 1934
- Savonmäen asuinalue
- Aallon tyyppitalo
- Könönpellon asemakaava
- Könönpellon asuinalue
- Talotehtaan tyyppitalot
- Ilmakuva Könönpellosta
- Könönpellon asuntonäyttely
- Poukka-huonekalut
- Huonekalujen rakennuspiirustukset
- Kosulanniemen virkailijahuvilat
- Onnela
- Onnelan piirustukset
- Pikku Paratiisi
- Parakit
- Omakotiaate
- Maire ja Harry Gullichsen
- Asuntoreformiyhdistyksen säännöt
- Talotehdas
- Alvar Aalto
- Aallon suunnitelmat Varkauteen
- Asuinrakennukset
- Tehdasrakennussuunnitelmat
- Saha
- Kinkamon lomamaja
-
Luku 7 ›
Varkaus varttuu ja vaurastuu
- Kauppalan aika
- Ortodoksinen kirkko
- Mikkelintie kerrostalot
- Mikkelintie 19
- Mikkelintie 23
- Mikkelintie 24
- Talouskoulu
- Mikkelintie 31
- Vesitorni
- Koivikkopuisto
- Linja-autoasema eli Mutteri
- Kuoppakankaan koulut
- Kuoppakankaan omakotitalot
- Pistetalot
- Kisapuisto
- Pirtinvirta ja Itsenäisyyden puisto
- Kauppalan virastotalo
- Varkaussaari ja Pehesaari
- Arpinmäki ja Ahlströminkatu 12
- Keskus-Hotelli
- Yhteislyseo
- Yhdyspankki ja Talous-Osuuskauppa
- Walter Ahlströmin teknillinen koulu
- Evankelis-luterilainen kirkko
- Sairaala
- Luttilan siunauskappeli
- Kauppalanarkkitehti Kalevi Väyrynen
-
Luku 8 ›
Kangaslammin kirkonkylä
- Kirkonkylän kulttuurimaisema
- Pisamalahti
- Kirkonkylänraitti
- Kangaslammin vanha kirkko
- Sisäkuva vanhasta kirkosta
- Markkasen kauppa ja postitalo
- Osuusliike Työnvoima
- Markkasen kaupparakennus
- Sisäkuva kaupasta
- Pajaharju eli Kangaslammin koti- ja koulumuseo
- Toivasen kauppa
- Kansakoulu
- Kansakoulun pihalla
- Manttaalisäätiön talo
- Tuomarin huone
- Mantun juhlasali
- Lumpeela
- Kivenlahti
- Apteekki
- Niemelän pappila
- Ilmakuva kirkonkylältä
- Säästöpankin uusi rakennus
- Kirkko
- Vanha kunnantalo
- Terveystalo
- Kangaslammin asema
Varkauden tehtaitten rakentuminen
A. Ahlström osakeyhtiö lähti voimakkaasti kehittämään Varkauden puunjalostusteollisuutta. Vesivoiman valjastaminen ja voimakanavan ja -aseman rakentaminen aloittivat tehtaan suuret rakennusvuodet 1910-luvulla.
Voimakanava rakenteilla
Etualalla voimakanavan rakennustyömaa ja taustalla voima-asema. Voimakanavan rakentaminen oli valtava rakennusurakka, johon osallistui arvioltaan 150-200 ”monttumiestä” sekä satakunta hevosta.
Voima-asema
Voimakanavan ja -aseman rakentaminen aloitti suuret rakennusvuodet tehtaalla 1910-luvulla. Voima-aseman suunnittelusta vastasi arkkitehtitoimisto Fagerholm & Nordman. Kellotorni muutettiin nykyisenlaiseksi arkkitehti Karl Lindahlin piirustusten mukaan 1920-luvulla.
Voimakanava
Voima-asema valmistui vuonna 1913 ja samalla alettiin rakentaa myös voimakanavaa.
Puuhiomo
Thomén veljesten suunnittelema voimakanavan ylle rakennettava puuhiomo ja sen tarvitsemat vesitornit olivat seuraava rakennushanke.
Puuhiomo rakenteilla
Kuvassa rakenteilla olevat voimakanava ja puuhiomo, vasemmalla vuonna 1918 palanut vanha saha ja oikealla voima-asema. Kuva on vuodelta 1914.
Puuhiokepaalit
Puuhiokepaaleja varastoituna tehdasalueelle. Taustalla tehtaan virkamiesten asuinrakennuksia, Lehtola, sekä Tienhaara II ja I. Kuva on otettu noin vuonna 1916, jolloin puuhiomon tuotanto oli jo päässyt alkuun. Hioketta valmistettiin aluksi vientiin, sillä omat jatkojalostuslaitokset eivät olleet vielä valmiit.
Selluloosatehdas
Selluloosatehtaan piirustukset olivat arkkitehtiveljesten Ivar ja Valter Thomén käsialaa. Selluloosatehtaan rakentaminen aloitettiin vuonna 1916 ja se valmistui vuonna 1919.
Selluloosatehtaan laajennus
Selluloosatehtaan massaosastoa laajennettiin 1920 ja -30 luvun vaihteessa.
Happotorni
Selluloosatehtaan happotorni valmistui vuonna 1923 Karl Lindahlin suunnitelmien mukaisesti. Kuvassa siihen ollaan rakentamassa kolmatta jalkaa selluloosatehtaan laajennuksen seurauksena.
Vanha saha
Keskellä 1800-luvun lopulla rakennettu 6-raaminen saha. Saha tuhoutui Varkauden valloituksen yhteydessä vuonna 1918.
Lindahlin saha
Selluloosatehtaan kanssa samana vuonna valmistui myös Karl Lindahlin suunnittelema uusi saha. Vanha saha poltettiin Varkauden valloituksen yhteydessä vuonna 1918. Tuolloin uusi saha oli jo suunnitteilla, mutta sahan polttoa käytettiin pelotuksena happotorneihin linnoittautuneille punaisille.
Paperitehdas
Ensimmäinen paperikone valmistui vuonna 1921, toinen kone käynnistyi vuonna 1926.
Vaneritehdas rakenteilla
Vaneritehtaan harjannostajaiset. Vaneritehtaan rakennustyöt aloitettiin vuonna 1925.