Lehtoniemen teollisuusalue

1 / 13

Lehtoniemen teollisuusalue

Vuonna 1886 insinööri Albert Krank vuokrasi valtiolta Taipaleen vanhan kanavan alueen ja rakensi sinne laivaveistämön. Siihen kuului pieni kuivatelakka laivojen korjausta varten, vaatimaton konepaja ja vesimylly. Telakan mittasuhteet olivat kuitenkin pienet ja Krank hankki vuonna 1888 lisätilaa Lehtoniemestä. Oy Tehtaat Taipale & Lehtoniemi Fabriker Ab:n toiminta siirtyi myöhemmin kokonaan Lehtoniemeen. Lehtoniemeen rakentui monimuotoinen tehdasyhteisö, jossa sijaitsi keksijänäkin tunnetun insinööri Krankin ”älypaja”, laivaveistämö, konepaja ja valimo sekä saha, tiilinen sauna ja työläisten asuinrakennuksia. Lehtoniemen tehtaan ensimmäinen tilauslaiva Salmi valmistui vuonna 1889. Laivojen lisäksi konepajalla valmistettiin höyrykoneita ja -kattiloita. Tuotanto käynnistyi vauhdilla, 1890-luku oli pelkkää ylämäkeä. Parhaimmillaan tehtaalla työskenteli lähes 200 henkilöä. 1900-luvulle tultaessa tehtaan toiminta hiipui. Vuonna 1902 se ajautui konkurssiin. Sorsakosken tehtaiden omistaja vapaaherra Carolus Wrede hankki konkurssipesän omistukseensa ja laajensi konepajan toimintaa. Sotavuosina tilauksia oli hyvin, tuotanto kasvoi ja työntekijöiden määrä nousi lähes kuuteen sataan. Vuonna 1917 omistaja vaihtui jälleen. Pietarilainen Harald Lundsen jatkoi yhtiön toimintaa nimellä Oy Lehtoniemi AB. 1920-luvun lopun pula-aika johti yhtiön konkurssiin. A. Ahlström Oy osti tuotantolaitokset maa-alueineen 1928 ja lopetti konepajan toiminnan vuoden kuluttua. Kolmikymmenvuotisen toiminnan aikana valmistui 205 erilaista höyryalusta, 350 höyrykonetta ja lähes saman verran höyrykattiloita. A. Ahlström osakeyhtiön aikana alueella sijaitsi Puuteostehdas, joka valmisti puusta sorvattuja pienesineitä. 1940-luvun lopussa toiminta alkoi keskittyä äänieristys- eli akustolevyihin. 1950-luvun alussa tehtaan nimi muutettiin Ääniteknilliseksi tehtaaksi. Tehtaalla valmistettiin levyjen lisäksi muun muassa ovia ja ikkunoita, veneitä ja niiden rakennussarjoja, sekä erilaisia kalusteita. Tehtaan toiminta loppui vuonna 1965.

2 / 13

Tehtaan portti

Lehtoniemen Tehtaan portti ja portinvartija Utriainen 1920-luvulla. Taustalla näkyy laivanveistämön ja konepajan rakennuksia.

3 / 13

Teollisuusalue

Tehdasalue 1910-luvulla. Etualalla vasemmassa kulmassa Krankin ”älypaja”, sitten tiilinen sauna. Taustalla saha, laivaveistämö ja konepaja.

4 / 13

Telakan ranta

Tehdasalueen rantaa 1920-luvulla. Kuvan oikeassa laidassa Poronsarvi, tehtaan johtajan asuinrakennus, sitten Krankin älypaja ja sauna. Keskellä konepaja, laivaveistämö ja saha.

5 / 13

Antero

Lehtoniemen laivanveistämöllä vuonna 1924 valmistunut hinaajalaiva s/s Antero telakan rannassa. Sen tilasi Suomen Valtion Rautatiet.

6 / 13

Kattila

Valmis höyrykattila lähdössä kuljetettavaksi Lehtoniemen pysäkille. Kuvan rakennus on tehtaan konttori. Kuvan taustalla tehtaan asuinrakennuksia. Kuva on 1920-luvulta.

7 / 13

Lehtoniemen teollisuusyhdyskunta

Teollisuuslaitosten ympärille muodostui erillinen asuinyhteisö, joka kuului maantieteellisesti Joroisten pitäjään. Alue kuului 1800-luvulla Katisenlahden tilaan, josta Krank osti osan vuonna 1888. Alueelle siirrettiin Huutokoskelta työntekijöitä varten seitsemän vuokrakasarmia. Osa työntekijöistä hankki itselleen tontteja konepajan ympäriltä, ja näin asutus laajeni varsinaisen teollisuusalueen ulkopuolellekin. Työntekijöitä asui myös lähistön maatiloilla ja torpissa. Tehtaan työläisten asuinrakennukset sijaitsivat tehdasalueen lähistöllä. Ne olivat pääasiassa hellahuoneista koostuvia pytinkejä. Näistä rakennuksista jäljellä on vain Isotalo-niminen asuinrakennus, joka valmistui 1913. Alueella sijaitsi myös useita kauppoja, posti ja oma rautatiepysäkki. Pienen yhteisön sisällä vallitsi voimakas yhteenkuuluvaisuuden tunne. Jo 1800-luvulla alueella toimi lukuseura, voimisteluseura ja sekakuoro.

8 / 13

Kylänraitti

Lehtoniemen raitti 1920-luvulla, vasemmalla kahdentoista hellahuoneen Pitkä pytinki, sitten tehtaan konttorirakennus, tehtaan portti ja Tenhusen talo, jossa asuntojen lisäksi sijaitsi myös tehtaan ruokala, sitten Tuovisen, myöhemmin Mannerkorven omistama asuinrakennus.

9 / 13

Poronsarvi

Tehtaan patruunalle rakennettiin 1890-luvulla Poronsarveksi nimitetty asuinrakennus.

10 / 13

Koulu

Tehtaan patruuna Albert Krank perusti vuonna 1897 tehtaansa työntekijöiden lapsille koulun. Aluksi se sijaitsi Taipaleen kanavalla, jonne lapset kuljetettiin Lehtoniemestä laivalla. Lehtoniemen koulurakennus valmistui vuonna 1899, toimintansa koulu aloitti seuraavan vuoden tammikuussa. Rakennuksen toisessa päädyssä sijaitsivat kaksi koululuokkaa, eteinen ja veistoluokka, toisessa päädyssä opettajan asuinhuoneet. Vanha koulu toimi aina vuoteen 1951 sakka, jolloin uusi, kauppalanarkkitehti Kalevi Väyrysen suunnittelema koulurakennus valmistui. Rakennus purettiin 1970-luvulla.

11 / 13

Työväentalo

Lehtoniemen tehtaan johto oli Varkauden tehtaita suopeampi työläisten järjestäytymiselle. Lehtoniemen työväenyhdistys perustettiin jo vuonna 1903. Lehtoniemen työväentalo valmistui vuonna 1906. Sen suojissa kokoontuivat useat harrastusjärjestöt. Työväentalossa harrastettiin runsaasti myös teatteria. Työväentalon tapahtumissa olivat usein mukana myös tehtaan johtoon ja ylempään virkamieskuntaan kuuluvat henkilöt. Kuvassa työväentalo on vasta rakenteilla.

12 / 13

Niemi

Koulua lähellä sijaitsi asuinrakennus, joka valmistui 1880-luvulla konepajan johtajien ja virkamiesten asuinrakennukseksi. Myöhemmin siinä asui A. Ahlström osakeyhtiön virkamiehiä perheineen. Myöhemmin rakennuksessa toimi toimintakeskus Niemi.

Pieni puinen rakennus jonka edustalla ihmisiä

13 / 13

Asema

Lehtoniemeen saatiin 1910-luvulla myös rautatieasema, kun rata Huutokoskelta Varkauteen valmistui. Rata rakennettiin Lehtoniemen kautta nimenomaan teollisuuslaitoksen tarpeisiin. Kuvassa perhe odottamassa junaa Lehtoniemen asemalla 1920-luvulla.