-
Luku 1 ›
1800-luvun Varkaus
- 1800 luvun Varkaus - Ruukin aika
- Varkauden tehtaat
- Ämmäkosken konepaja
- Pirtinniemen telakka
- Päiviönsaaren keskusta
- Vanha kirkko
- Villa
- Keskuskonttori
- Vanhahovi
- Lääkärinasunto, Tyyskänniemi
- Kosulanniemen työläisasunnot
- Kommilan asuinrakennukset
- Verstatalot eli verstapytingit
- Luhtalinna
- Pehesaari
- Kumpula
- Pirtinvirran ranta
- Mikkelintie, nykyinen Kauppakatu
- Mäkitupalaisasutus
- Järvelän sotilasvirkatalo
- Taipaleen kanavat
- Luku 2 ›
-
Luku 3 ›
Taulumäki ja Leunanmäki
- Luku 4 ›
-
Luku 5 ›
Tehtaan suuret rakennusvuodet ja teollisuusyhteisön rakentuminen
- Teollisuusyhteisön rakentuminen
- Päiviönsaaren keskusta
- Kansankeittiö ja Walterinpuisto
- Ahlströminkatu
- Keskuskonttorin laajennus
- Tehtaan hotelli
- Väinölä
- Veikkola ja Antinpuisto
- Yhteiskoulu
- Tehtaan koulu
- Tehtaan asuinrakentaminen
- Virkamiesten asunnot
- Vanhat Koivulat
- Uudet Koivulat
- Mäkirinteet
- Hakalat
- Hakalan piirustukset
- Saksalat
- Stesula
- Laaksolat
- Savontien mutka
- Niittylät
- Honkala, Mäntylä ja Lepistöt
- Oinolat
- Porila
- Harjula
- Jukolat
- Relanderinkadun talot
- Kosulanniemen huvila-alue
- Rantala
- Päivölä
- Toivola
- Joukola
- Puutarhasuunnitelma
-
Luku 6 ›
Omakotiaate ja tehtaan asuintoiminta
- Tehtaan asuintoiminta
- Kankunharjun asuinalue
- Kankunharju
- Luttilan asuinalue
- Asuntonäyttely vuonna 1934
- Savonmäen asuinalue
- Aallon tyyppitalo
- Könönpellon asemakaava
- Könönpellon asuinalue
- Talotehtaan tyyppitalot
- Ilmakuva Könönpellosta
- Könönpellon asuntonäyttely
- Poukka-huonekalut
- Huonekalujen rakennuspiirustukset
- Kosulanniemen virkailijahuvilat
- Onnela
- Onnelan piirustukset
- Pikku Paratiisi
- Parakit
- Omakotiaate
- Maire ja Harry Gullichsen
- Asuntoreformiyhdistyksen säännöt
- Talotehdas
- Alvar Aalto
- Aallon suunnitelmat Varkauteen
- Asuinrakennukset
- Tehdasrakennussuunnitelmat
- Saha
- Kinkamon lomamaja
-
Luku 7 ›
Varkaus varttuu ja vaurastuu
- Kauppalan aika
- Ortodoksinen kirkko
- Mikkelintie kerrostalot
- Mikkelintie 19
- Mikkelintie 23
- Mikkelintie 24
- Talouskoulu
- Mikkelintie 31
- Vesitorni
- Koivikkopuisto
- Linja-autoasema eli Mutteri
- Kuoppakankaan koulut
- Kuoppakankaan omakotitalot
- Pistetalot
- Kisapuisto
- Pirtinvirta ja Itsenäisyyden puisto
- Kauppalan virastotalo
- Varkaussaari ja Pehesaari
- Arpinmäki ja Ahlströminkatu 12
- Keskus-Hotelli
- Yhteislyseo
- Yhdyspankki ja Talous-Osuuskauppa
- Walter Ahlströmin teknillinen koulu
- Evankelis-luterilainen kirkko
- Sairaala
- Luttilan siunauskappeli
- Kauppalanarkkitehti Kalevi Väyrynen
-
Luku 8 ›
Kangaslammin kirkonkylä
- Kirkonkylän kulttuurimaisema
- Pisamalahti
- Kirkonkylänraitti
- Kangaslammin vanha kirkko
- Sisäkuva vanhasta kirkosta
- Markkasen kauppa ja postitalo
- Osuusliike Työnvoima
- Markkasen kaupparakennus
- Sisäkuva kaupasta
- Pajaharju eli Kangaslammin koti- ja koulumuseo
- Toivasen kauppa
- Kansakoulu
- Kansakoulun pihalla
- Manttaalisäätiön talo
- Tuomarin huone
- Mantun juhlasali
- Lumpeela
- Kivenlahti
- Apteekki
- Niemelän pappila
- Ilmakuva kirkonkylältä
- Säästöpankin uusi rakennus
- Kirkko
- Vanha kunnantalo
- Terveystalo
- Kangaslammin asema
Teollisuusyhteisön rakentuminen
A. Ahlström osakeyhtiö osti Varkauden tehtaat vuonna 1909. Yhtiön ja ennen kaikkea sen pääjohtajan, Walter Ahlströmin tavoitteena oli rakentaa kokonainen kaupunki, jonka sijoittuisi esteettisessä ja toimivassa järjestyksessä teollisuuden ympärille. 1910 – 1920-lukuja voidaankin pitää suurina murrosvuosina Varkauden historiassa. Muutaman vuoden aikana pieni teollisuusyhteisö koki muutoksen, jossa sen koko sosiaalinen rakenne muuttui. Ruukin väkimäärä kasvoi voimakkaasti suurten rakennusvuosien myötä ja ruukista alkoi muodostua tehdas ja sen ympärille rakentua kaupunki.
Yhtiö tilasi Ivar ja Valter Thomélta ensimmäisen asemakaavan, jonka ensimmäinen versio valmistui vuonna 1913 ja se vahvistettiin vuonna 1916. Siinä teollisuusrakennukset sijoittuivat Huruskosken varrelle ja Pirtinniemeen, hallinto ja palvelut Päiviönsaarelle ja asutus hierarkkisessa järjestyksessä Kommilaan ja Kosulanniemeen. Asuntoalueiden läheisyydessä sijaitsivat myös koulut (kansa- ja yhteiskoulu). Näitä osia yhdisti Ahlströminkatu, bulevardimainen puistokatu. Thomén veljesten kuoltua kansalaissodan selkkauksissa heidän työtoverinsa Karl Lindahl suunnitteli seuraavan asemakaavan, sen mukaisesti kauppatori siirrettiin nykyiselle paikalleen. 1920-luvun lopulla asemakaavoja suunnittelivat mm. Bertel Jung, jonka ehdotus ei sellaisenaan toteutunut, sekä Carolus Lindberg, jossa toteutui myös paljon Jungin tuomia ehdotuksia. Päiviönsaarelle tehtiin oma asemakaavansa vuonna 1939, ja sen suunnitteli Alvar Aalto. Tiivis kerrostalorakentaminen Ahlströminkadun varrella on Aallon suunnitelmien pohjautuvaa.
Päiviönsaaren keskusta
Päiviönsaaren keskustaa rakennettiin 1920-luvulla. Kuvassa rakennetaan parhaillaan Walterinpuistoa. Taustalla Kansankeittiö ja Vanhahovi.
Kansankeittiö ja Walterinpuisto
Walterinpuisto on nimetty Walter Ahlströmin mukaan.
Keskuskonttorin laajennus
Alkuperäinen 1800-luvulla rakennettu konttorirakennus korotettiin kaksikerroksiseksi ja rakennusta laajennettiin ns. arkistosiivellä. Kuvissa yksikerroksinen keskuskonttorin kuva on vuodelta 1925
Tehtaan hotelli
Nykyisin museorakennuksena toimiva entinen tehtaan hotelli valmistui vuonna 1914 Valter ja Ivar Thomén piirustusten mukaan. Rakennus palveli hotellina 1930-luvulle saakka, jonka jälkeen se siirtyi tehtaan virkamiesten ja insinöörien asuinkäyttöön.
Väinölä
Väinölä valmistui virkamiesten asuntolaksi vuonna 1913 ja sijaitsi tuolloin vanhan Joroistentien varrella.
Veikkola ja Antinpuisto
1900-luvun ensimmäisten vuosikymmenten rakentamista edustaa poikamiesvirkailijoille valmistunut Veikkola, joka valmistui Ivar Thomén suunnitelmien pohjalta vuonna 1919. Karl Lindahlin asemakaavan mukaisesti rakennuksen eteen sijoitettiin Antinpuisto.
Yhteiskoulu
Varkauden suomalainen yhteiskoulu aloitti toimintansa vuonna 1919. Sen huoneet sijaitsivat kansankeittiöllä. Koulu toimi täysin yksityisin varoin. Yksittäisten ihmisten lisäksi taloudellista tukea antoi A. Ahlström Osakeyhtiö alusta alkaen. Ensimmäiset ylioppilaat valmistuivat keväällä 1930. Oman rakennuksen yhteiskoulu sai jo vuonna 1921 yhtiön johdon rahoituksen avulla. Yhteiskoulu siirtyi valtiolle vuonna 1947. Tänä päivänä yhteiskoulun rakennuksen paikalla sijaitsee skeittiparkki.
Tehtaan koulu
Tehtaan toimesta oli annettu kouluopetusta jo vuodesta 1862 lähtien Päiviönsaaren vanhassa kirkko- ja koulurakennuksessa. Tehtaan koulu rakennettiin vuonna 1924 väestömäärän ja tilatarpeen kasvettua. Rakennuksen suunnitteli koulusuunnittelijana tunnettu arkkitehti Karl Lindahl.
Alkuperäinen koulurakennus käsitti koulun keskiosan. 1920-luvun räjähdysmäisen väestönkasvun vuosina uusi koulutalokin jäi pian liian pieneksi. Rakennusta laajennettiin vuonna 1930, jolloin talo sai nykyisen ulkoasunsa ja lähes kolminkertaisesti lisää tilaa.
Tehtaan asuinrakentaminen
Tehdasyhdyskunnan hierarkia näkyi asuinalueiden sijoittelussa – Kommilan alueelle sijoittuivat mestareiden asuinrakennukset sekä tavallisen työväestön asuinkasarmi. Lähimpänä tehdasaluetta olivat mestareiden asuintalot ja työväenasuinrakennukset sijaitsivat Savontien läheisyydessä.
Virkamiesten asunnot
Lehtola ja Tienhaarat sekä Tienvarret rakennettiin Ahlströmin mestareiden ja virkamiesten asunnoiksi. Toisella puolella Ahlströminkatua sijaitsivat Tienkorva I ja II, jotka valmistuivat jo vuonna 1913. Lehtola ja Tienhaarat valmistuivat 1915, Tienvarret vuonna 1920. Nykyisen tehtaan ykkösportin paikalla ollut Lehtola purettiin vuoden 1977 tienoilla. Muut kuvan rakennukset ovat yhä olemassa.
Vanhat Koivulat
Koivulat ja Koivistot valmistuivat myöskin Thomén asemakaavan mukaisesti 1910-luvulla. Ne olivat aluksi työväen asuntoja. Koivulat paloivat vuonna 1923. Palo sai alkunsa kytevästä tuhkasta. Tulipalossa kuoli ainakin yksi ihminen.
Uudet Koivulat
Koivulat remontoitiin kesällä 1923 Karl Lindahlin suunnitelmien pohjalta ja tuolloin niihin laitettiin samanlaiset mansardikatot kuin useissa muissa lähellä olevissa rakennuksissa. Tällöin myös Ahlströminkadun toisella puolella sijainneiden Peltoloitten katot muutettiin, kun pärekatot kiellettiin Koivuloitten palon myötä. Remontin jälkeen Koivuloissa asui pääasiassa ammattimiehiä ja virkamiehiä ja asunnot olivat vähän suurempia kuin Savontien rakennuksissa.
Mäkirinteet
Mäkirinteet rakennettiin työnjohtajien asunnoiksi ilmeisesti 1920-luvun alussa. Rakennukset sijaitsivat nykyisen Noormarkunkujan varrella nykyisen Savontie 22:n paikkeilla. Mäkirinne II oli Savontien ja Noormarkunkujan kulmassa, Mäkirinne I samansuuntaisesti Noormarkunkujan varrella. Vastapäätä olivat Hakalat. Mäkirinteissä oli sekä huoneen ja keittiön että kahden huoneen ja keittiön asuntoja. Huoneet olivat tilavat. Pihalla oli ulkorakennus, jossa halkoliiterit ja käymälät.
Hakalat
Kuvassa keskellä sijaitseva talo on Uno Ullbergin suunnittelema Hakala III, 1920-luvulla rakennettu Ahlströmin työnjohtajien talo. Taustalla Savontien ja Jukolan pääty. Hakalat II ja I sijaitsivat samassa linjassa tehtaalle päin. Hakala III purettiin vuonna 1965, koska se oli melkein tielinjalla. Onnettomuuksiakin sattui, muun muassa ohikulkenut rekka ilmeisesti törmäsi talon kulmaan eräänä yönä.
Saksalat
Uno Ullbergin suunnittelemia mestariasuntoja, Saksaloita oli neljä, numerot 2-5, numero yhtä ei koskaan rakennettu. Saksalat sijaitsivat Satakunnankadun tehtaan puolella, Satakunnan- kadun vastapuolella sijaitsivat mm. Mäkirinteet ja Mäkelät. Taloissa oli kaksi asuntoa, joissa kaikissa oli keittiö ja olohuone, sekä kammari yläkerrassa. Lisäksi kaikilla oli oma kellari, puuliiteri ja huusi.
Stesula
Kaksikerroksinen hirsirunkoinen asuinrakennus Stesula valmistui 1920-luvun alussa Kommilan tilan maista lohkaistulle tontille silloisen Kuopion maantien varteen. Stesulan omisti ja rakennutti Stesu itse, savoksi Tesu, eli Varkauden apteekkari Georg Theodor Sternberg. Stesulan suunnitteli arkkitehti Werner H. Öhrling. Stesulassa oli Sternbergin aikaan kaksi tilavaa asuntoa. Sternberg asui nykyisen Satakunnankadun puoleisessa päässä ja yläkerrassa. Talossa oli pönttöuunit, mutta uutuutena vesijohto. 1940-luvulla rakennus muutettiin kuuden perheen asuttavaksi. Talon yläkerrassa oli kaksi asuntoa ja alakerrassa neljä. Asukkaat olivat Ahlströmin puuteollisuuden, siis lähinnä, vanerin, talotehtaan ja sahan työnjohtajia.
Laaksolat
Laaksolat, joista kuvassa on Laaksola II, sijaitsivat nykyisen Satakunnankadun varressa Stora Enson paikoitusalueen kohdalla. Laaksolat valmistuivat ensimmäisen maailmansodan vuosina ja ne purettiin 1980-luvun alussa. Satakunnankadun ja tehtaan portille kulkevan tien kulmauksessa sijainneissa Laaksoloissa oli kummassakin kuusi asuntoa: päädyissä parihuoneet ja keskellä kolme yhden huoneen asuntoa.
Savontien mutka
Puunjalostusteollisuuden parissa elantonsa saava ruukkilainen asettui Thomén veljesten kaavassa asumaan tehdasalueen lähistölle. Asutusalue nousi Savontien alueelle 1910-1920-luvun aikana. Lähimpänä tehdasta sijaitsivat alempien virkamiesten ja mestareiden asuinrakennukset. Suurin osa ruukilla asuvista ihmisistä oli työläisiä. He asuivat suurehkoissa hirsisissä vuokrakasarmeissa, joissa oli yhden tai korkeintaan kahden huoneen käsittäviä asuntoja vailla mukavuuksia. Työntekijöiden asuinrakennukset sijoittuivat entisen Kommilan tilan maille, Savontien varteen.
Niittylät
Niittylät I-III valmistuivat työläisten asuinrakennukseksi vuonna 1916-1918, ne suunnitteli Pontus Brandt. Aluksi rakennukset olivat vuoraamattomia vaakahirsirakennuksia. Niittylät IV ja V rakennettiin vuosina 1920-1920. Savontien alueella valmistui kaiken kaikkiaan 21 vuokrakasarmia. Näistä suurin oli vuonna 1919 valmistunut Korpela.
Honkala, Mäntylä ja Lepistöt
Savontien varressa sijaitsivat työläisten asuinrakennukset Honkala, Mäntylä ja Lepistö I ja II, kaikki rakennettu 1920-luvun alussa. Kuvassa äärimmäisenä oikealla pilkottava Lepistö II on rakennuksista ainoa säilynyt.
Oinolat
Kuvassa on todennäköisesti Oinola I, joka sijaitsi nykyisen Satakunnankadun tehtaan puolella, lähellä Pelastusarmeijaa. Oinola II sijaitsi Satakunnankadun toisella puolella, nykyisen Honeywellin kohdalla. Talot olivat keskenään samanlaiset. Oinolat olivat kaksikerroksisia ja niissä oli kahdeksan asuntoa. Alussa rakennukset olivat verhoamattomat, myöhemmin ne verhottiin ja maalattiin. Niissä oli alaosassa kermanvalkoinen vaakalaudoitus, yläosassa luonnonvalkea pystylaudoitus ja leveät nurkkalaudat. Pihassa oli liiteri- ja huussirakennukset. Kaikilla asukkailla oli oma huussikoppi, joihin oli ovet pitkältä käytävältä. Piha oli luonnontilassa, eikä siinä juuri ollut istutuksia.
Porila
Porila-niminen asuinrakennus siirrettiin vuonna 1924 Savontien varrelle. Aikaisemmin se sijaitsi Päiviönsaaressa nykyisen Ahlströminkadun kohdalla lähellä toria. Kuvassa Porilaa rakennetaan uudelleen Savontiellä. Taustalla Honkala-niminen asuinrakennus.
Harjula
Kuvassa on nykyinen Savontie 16, ennen Harjulana ja epävirallisemmin Tiilipytinkinä tunnetun Ahlströmin työntekijöiden asunto. Kolmikerroksinen tiilirunkoinen rakennus valmistui 1917. Talossa oli alun perin hellahuoneita, joita 1930-luvulla yhdisteltiin huoneen ja keittiön asunnoiksi. Rakennus oli puulämmitteinen 1940-luvulle saakka. Pihalla oli liiterit polttopuille. 1940-luvulla taloon asennettiin keskuslämmitys sekä vesijohdot ja viemäröinti. Perheillä oli omat vessat, mutta ne sijaitsivat talon käytävällä. Rakennusta on remontoitu useaan otteeseen. Välillä se oli rapattu vaaleaksi. Uuden tiilivuorauksen se sai 1980-luvulla. Rakennus on yhä asuinkäytössä. Vanha kuva on otettu juuri rakennuksen valmistumisen jälkeen, vertailukuva on vuodelta 2010 ennen viimeisintä kunnostusta.
Jukolat
Jukolat sijaitsivat Savontien varrella tien suuntaisesti. Talot oli maalattu keltaiseksi jo ilmeisesti 1920-luvulla. Jukoloiden, kuten muidenkin Savontien rakennusten pihan ympärillä oli Savontien puolella aita, joka rajasi taloja ja suojasi pihoja kadulla kulkevilta ihmisiltä. Aidat rakennettiin kenties 1930-luvulla. Aidan ja talon välissä kasvoi marjapensaita. Jukolat olivat pohjaratkaisuiltaan identtiset, niissä oli kuusi kahden huoneen asuntoa ja kahdeksan yhden huoneen asuntoa. Talojen molemmissa päädyissä oli yksi kahden huoneen asunto yläkerrassa ja kaksi kahden huoneen asuntoa alakerrassa, keskellä oli yhden huoneen asuntoja.
Relanderinkadun talot
Kommilan lisäksi työväenasuintaloja rakennettiin nykyisen Relanderinkadun varteen. 1920-luvun alussa rakennetut talot valmistettiin Karjalasta Hiitolan Pekonlahdesta tuoduista hirsistä. Usein yhden huoneen ja keittiön käsittävissä asunnoissa asui enimmäkseen konepajan ja myöhemmin Valtion Rautateiden työväkeä. Kuvassa vasemmalta talot nimeltään Joenniemi, Valamo, Simola, Haukkavaara, Pekonlahti, Laatokka ja Aholat.
Kosulanniemen huvila-alue
Tehtaan johdon ja virkailijoiden asuntoalue keskittyi Varkaudessa Kosulanniemeen ja alueesta muodostui puutarhakaupunki-ihanteen mukainen huvilakaupunginosa.
Rantala
Rantala on ensimmäinen Kosulanniemen alueenhuviloista. Se valmistui vuonna 1913. Rantalan suunnitteli porilainen arkkitehtitoimisto Fagerholm & Nordman. Rantala oli yhden perheen asunto, Varkauden paikallisjohtajan asunto.
Vuosien 1942-1945 välisenä aikana Rantala muutettiin nykyasuunsa arkkitehti Alvar Aallon suunnitelmien mukaisesti. Nykyisin rakennus toimii tehtaan edustustiloina.
Päivölä
1910-luvun lopulla Kosulanniemeen rakennettiin kuvassa näkyvä insinöörihuvila Päivölä. Samanlaisia huviloita rakennettiin myös A. Ahlström Oy:n Noormarkun ruukkialueelle.
Toivola
Thomén veljesten suunnittelema Toivola valmistui vuonna 1915. Se oli alun perin poikamiesinsinöörien asuntoa, jossa oli kaksi huoneistoa, 1950-luvulla se muutettiin perheasunnoiksi.
Joukola
1926 valmistunut Joukola oli Karl Lindahlin suunnittelema. Se valmistui tehtaan apulaisjohtajan, Antti Ahlströmin asunnoksi. Hänen jälkeensä siinä asui Erik Ahlström. Joukolassa vietettiin juhlia, jossa kokoontuivat Varkauden silmäätekevät ja kulttuuripersoonat.