Kirkonkylän aikaan

Ilmakuva jossa keskellä kirkko puiden keskellä ja ympärillä peltoja.

1 / 16

Kirkonmäki 1930-luvulla

Pieksämäen harjulla, Pieksjärven lounaispuolella, sijaitsi 1560-luvulla 16 taloa. Tuolloin talot kuuluivat vielä Visulahden hallintopitäjään, mutta jo seuraavalla vuosikymmenellä perustettiin Pieksämäen kirkkopitäjä. Kirkonmäellä sijaitsi entinen pitäjän keskus, jonka tärkeimmät rakennukset – kirkko, pappila ja koulu – sijaitsivat, yhdessä Moision kartanon kanssa, maisemaa hallitsevalla avaralla peltoharjanteella. Kuvan vasemmassa alareunassa näkyy osa pitäjäntuvan päädystä. Kirkkoa vastapäätä oleva pitkä rakennus on puolestaan viljamakasiini. Kirkon takana näkyvät lukkarin talo ja kansakoulu.

2 / 16

Pieksämäen maaseurakunnan kirkko

Pieksämäen maaseurakunnan kirkko on tiettävästi toinen tai kolmas kirkko samalla paikalla. Ensimmäinen kirkko tälle paikalle rakennettiin jo 1570-luvulla. Nykyinen kirkko rakennettiin rakennusmestari August Sorsan johdolla vuonna 1752. Kirkon vieressä oleva kellotapuli valmistui vuonna 1746. Pieksämäen kirkko on tiettävästi varhaisin kapenevasakarainen ristikirkko Suomessa. Kirkon ulkoasu sai nykyisen muotonsa myöhemmin suoritettujen korjaus- ja uudistustöiden myötä. 1800-luvun muutossuunnitelmista vastasivat lääninarkkitehdit Kiseleff ja John Lybeck. 1900-luvun suunnitelmien takana olivat puolestaan arkkitehdit Antero Pernaja ja Heikki Elomaa. Viimeisin peruskorjaus kirkossa on suoritettu vuosina 2001–2002. Korjauksen yhteydessä myös kirkon arvokkaat maalaukset konservoitiin.

Kirkkosali jossa keskellä alttari jossa alttaritaulu keskellä korkea kynttiläkruunu ja vasemmalla korkea saarnastuoli.

3 / 16

Kirkon sisätilat

Kirkkosalia ja sakaristoa koristavat 1760-luvulta peräisin olevat kirkkomaalari Mikael Toppeliuksen ja Daniel Hjulströmin maalaukset.

Suurehko puurakennus jossa keskellä kuisti rakennusta ympäröi aita.

4 / 16

Pitäjäntupa

Vuonna 1719 määrättiin kuninkaallisella asetuksella, että jokaiseen seurakuntaan oli rakennettava pitäjäntupa. Pitäjäntupa toimi pitäjänkokousten pitopaikkana. Pitäjänkokouksissa käsiteltiin pitäjän yhteisiä asioita, joita olivat muun muassa kirkon- ja pappiloiden rakennustyöt, yleistä järjestystä koskevat asiat, köyhäinhoidon järjestäminen sekä pitäjänmakasiinin hoitaminen. Pieksämäelle ensimmäinen pitäjäntupa rakennettiin vuonna 1752. Rakennuksessa toimi lisäksi kiertokoulu ja sitä käytettiin majapaikkana kirkko- ja kokousmatkoilla. 1880-luvun alussa pitäjätupa rakennettiin uudelleen. Kuvassa pitäjäntupa 1910-luvun ulkoasussaan Heikki Tepposen kuvaamana.

5 / 16

Kirkonkylän kansakoulu

Kirkonmäen kulttuurimaisemassa, lähellä maaseurakunnan kirkkoa, sijaitseva yksikerroksinen, aumakattoinen ja vaakavuorattu koulu rakennettiin vuonna 1872. Tämä Pieksämäen ensimmäinen kansakoulu perustettiin rovasti A.E. Bernerin toimesta.

Suuri vaalea kaksikerroksinen rakennus kuvattuna päädystä.

6 / 16

Iso-Pappila

Seurakunnan talollisten velvollisuuksiin kuului asunnon rakentaminen kirkkoherralle ja kappalaiselle. Pappiloiden rakentamisessa noudatettiin yleisesti säätyläisille sopivaksi katsottua rakennustapaa. Tästä syystä ne ovat olleet kartanoiden tapaan usein kirkonkylä komeimpia ja ajanmukaisimpia rakennuksia. Pieksämäen kirkonkylässä sijaitseva Iso-Pappilan kustavilaistyylinen, mansardikattoinen pappilarakennus valmistui vuonna 1804. 1800-luvun lopulla tehdyn korjauksen yhteydessä lisättiin päärakennukseen suuri tupakeittiö ja kaksi kamaria. Tämän jälkeen on rakennettu vielä arkistosiipi, jonka myötä rakennus sai nykyisen ulkoasunsa.

7 / 16

Tienristin alue

Pitäjän kaupankäynnin ja liike-elämän keskuksena toimi aina 1920-luvulle saakka ns. Tienristin alue. Tienristi sijaitsi kirkon ohitse kulkevan, Mikkelistä Kuopioon vievän maantien, nykyisen Kirkkotien ja Savontien risteyksessä. Kuva on otettu Kirkkotieltä Kuopion suuntaan vuonna 1915. Kuvan vasemmassa laidassa näkyy kauppias W.A. Winbladin kauppa. Samassa talossa oli jo vuonna 1872 toiminut maineikkaan maakauppiaan Aapeli Häyrisen sekatavarakauppa. Tuohon aikaan kauppatavara tuotiin pääosin Viipurista ja Pietarista. Kauppias Häyrinen myi kauppansa kauppias Suhoselle, jolta kauppa siirtyi myöhemmin mikkeliläiselle kauppiaalle Albin Westerholmille. Vuonna 1899 William Alfred Winblad osti kauppatalon itselleen. Tienristillä Winbladin kauppa (myöhemmin Vimppa Oy) jatkoi toimintaansa aina vuoteen 1950 saakka, jolloin kauppatoiminta siirtyi kokonaan Keskuskadulle, uuteen kaupparakennukseen.

kaupan tiskillä asiakas ja sen takana myyjä ja kaupan hyllyt joilla kankaita.

8 / 16

Winbladin kauppa

W.A. Winbladin kauppa oli tunnettu siitä, että siellä oli saatavilla kaikkea mahdollista mitä maatalouden piirissä tarvittiin. Kauppias Winbladin tuotevalikoima laajeni entisestään, hänen saatuaan kirjakauppaoikeudet vuonna 1900.

9 / 16

Tienristin alue Mikkelin suuntaan

Vanhassa kuvassa vasemmalla ns. kulmatalo, jonka kauppias Otto Fedrik Eklund rakennutti 1800-luvun lopulla. Rakennuksessa toimi vuosisadan vaihteessa posti sekä kauppa. Kauppias Winbladin ostettua rakennuksen vuonna 1909, hän vuokrasi sen yhteiskoulun käyttöön. Kuva on otettu 1920-luvulla Kirkkotieltä Mikkelin suuntaan. Yhteiskoulun saatua oman rakennuksensa vuonna 1923, rakennus siirtyi jälleen liiketiloiksi ja Winbladin kangas- ja kirjakaupan käyttöön. Samassa rakennuksessa toimi myös Pulliaisen lihakauppa ja Orasmaan (myöhemmin Y.F. Suomisen) kellosepänliike. Rakennus purettiin 1980-luvulla.

10 / 16

Tienristin alue aseman suuntaan

Näkymä Tienristiltä aseman suuntaan vuonna 1930. Kuvan vasemmassa reunassa Poikolan kauppatalo. Poikolan kangas- ja sekatavarakauppa perustettiin vuonna 1921. Aluksi liike oli toiminut pienessä Rusalan mökissä, mutta vuodesta 1924 kauppa toimi Terijoelta siirretyssä huvilassa. Tämä Poikolan uusi kaupparakennus kuljetettiin rautateitse Pieksämäelle ja pystytettiin Savontien varrelle, lähelle Tienristiä.

L kirjaimen muotoinen kaupan tiski jonka takana kaksi ihmistä tiskin yläpuolella koko tiskin matkalla katon rajassa hattuja rivissä.

11 / 16

Poikolan kauppa

Kuvassa kauppiaat Vilho ja Helmi Poikola.

Pitkä puurakennus jonka seinässä teksti Pieksämäen osuuskauppa.

12 / 16

Tienristin talo

Ns. Tienristin talo käsitti kaksi rakennusta Savontien ja Kirkkotien risteyksessä. Rakennukset ovat merkittävä osa Pieksämäen paikallishistoriaa, sillä niissä toimi aikoinaan mm. apteekki, Pieksämäen ensimmäinen liikepankki (1912-1917), Pieksämäen Osuuskauppa, Pieksämäen Säästöpankki (1922-1931) sekä Kansallis-Osake-Pankki 1930-luvulla.

13 / 16

Apteekki

Kirkkotien varrella sijaitsi apteekki, joka on kuvassa taustalla näkyvä vaalea rakennus. Kauppias M. Kronquist rakennutti talo vuonna 1885. Kronquist ajautui kuitenkin konkurssiin jo kahta vuotta myöhemmin ja talon osti Joroisten apteekkari Emil Forsblom. Pieksämäen apteekki oli alun perin toiminut Joroisissa, mutta oma haara-apteekki saatiin Tienristintaloon vuonna 1875. Apteekkari Forsblomin muutettua vuonna 1887 Joroisista Pieksämäelle aloitti apteekki toimintansa kuvassa näkyvässä kiinteistössä Kirkkotien varrella. Rakennus purettiin 1980-luvulla.

14 / 16

Pieksämäen Osuuskauppa

Pieksämäen Osuuskauppa oli aiemmin toiminut ns. Tienristin talossa, josta se siirtyi Kirkkotien toisella puolella olevaan rakennukseen.

15 / 16

Seurojentalo

Pieksämäen nuorisoseura perustettiin vuosisadan vaihteessa ja ensimmäistä kokousta pidettiin 18.2.1900. Alkuaikoina nuorisoseura kokoontui Nokkalassa, josta oli vuokrattu tilat tätä varten. Keskustelua oli kuitenkin käyty myös oman kokoontumistilan rakentamisesta. Hanke eteni, kun kunta myönsi Tienristin talon maista tontin nuorisoseuran, maamiesseuran ja palokunnan yhteistä toimitaloa varten. 1910-luvulla nuorisoseuran toiminta oli vilkasta ja seurojentalolla järjestettiin muun muassa opinto-, työ-, ompelu-, voimistelu-, kansantanhu-, raittius-, urheilu-, laulu- ja näytelmäkerhoja. Kaksikerroksinen, hirsinen seuratalo valmistui kesällä 1909. Seuratalo on maakunnan toiseksi vanhin nuorisoseuratalo. Nuorisoseuran taloa on peruskorjattu muutamaan otteeseen. Ensimmäisessä vaiheessa katto muutettiin harjakatoksi ja ullakolle rakennettiin asunto. Nuorisoseuran toiminta lakkasi 1990-luvulla, jolloin rakennus siirtyi Savon Killan omistukseen ja rakennukseen tehtiin täydellinen peruskorjaus.

Suuri rakennus jonka edustalla iso määrä ihmisiä suksilla.

16 / 16

Hiihtokilpailut

Seurojentalon lähistöltä alkoivat hyvät hiihtomaastot, joten urheiluseurat ja muut yhdistykset järjestivät siellä hiihtokilpailuja.