Funkiskeskusta

1 / 8

Asemankylän voimakas kehittyminen 1910- ja 1920-luvuilla loi Pieksämäelle kaksi keskustaa: kirkonkylän ja rautatien läheisyyteen kehittyneeseen asemakylään. Näistä kahdesta aseman seutu osoittautui aikaa myöten elinvoimaisemmaksi liike-elämän keskuksena. Pieksämäen varhaisin asemakaava laadittiin vuonna 1922 Jukka ja Toivo Paatelan toimesta. Asemakaava toteutettiin lähinnä Tienristin mailla. Vuonna 1930 perustettiin Pieksämäen kauppala (aluksi nimellä Pieksämän kauppala). Kauppalan perustamisen myötä ryhdyttiin kauppalalle suunnittelemaan asemakaavaa, jolla haluttiin estää sekavan asutuskeskuksen muodostuminen. Suunnittelutyöhön valittiin arkkitehti Otto-Iivari Meurmann, jonka laatima asemaakaavan valtioneuvos vahvisti vuonna 1937. Pieksämäestä tuli kaupunki vuonna 1962

2 / 8

Keskustan funkistalot, Keskuskatu 5-7

Pieksämäen keskustan halki kulkeva Keskuskatu saa alkunsa rautatien ylittävästä sillasta ja päättyy arkkitehti Aarne Ervin suunnittelemaan vesitorniin. Kaupungin pääkatuna toimiva Keskuskatu perustuu arkkitehti Otto-Iivari Meurmanin vuonna 1934 laatimaan asemakaavaan. Vanha valokuva on Keskuskadun varhaisemmasta ulkoasusta. Vaikka Keskuskadun rakennukset ovatkin usealta eri vuosikymmeneltä, kadun kaupunkikuvallinen ilme on muodostunut yhtenäiseksi.

Suuri kaksikerroksinen tasakattoinen pelkistetty rakennus jonka toisessa kerroksessa molemmilla sivuilla pitkä pyöreäreunaiset parvekkeet.

3 / 8

Keski-Savon Osuusliike

Tämä funktionalistinen liikerakennus toteutettiin useassa eri osassa. Alkuperäistä rakennusta laajennettiin vuonna 1935 Georg Jägerroossin laatimien suunnitelmien mukaan. Myöhemmin 1940-luvulla rakennusta muutettiin vielä Urho Heikkisen suunnitelmien mukaan.

Suuri kaksikerroksinen valkoinen tasakattoinen rakennus jonka katukerroksessa suuret myymäläikkunat.

4 / 8

Pieksämäen Osuuskaupan talo

Funktionalistista arkkitehtuuria edustavat osuuskauppojen liikerakennukset olivat ensimmäisiä ns. modernin aikakauden tunnusmerkkejä katukuvassa. Uudenlaiset, pelkistettyjä ja geometrisia muotoja tavoittelevat, rakennukset suunniteltiin osuusliikkeiden omissa suunnittelutoimistoissa. Kuvassa vuonna 1938 rakennettu Pieksämäen Osuuskaupan talo. Kaksikerroksinen liikerakennus suunniteltiin Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan (SOK) rakennusosastolla arkkitehti Walde Aulangon toimesta.

5 / 8

”Hammaslääkärin talo”

Tämä kaksikerroksinen, pelkistetty funktionalistista tyyliä edustava asuinrakennus rakennettiin vuonna 1938. Rakennuksen suunnitteli arkkitehtitoimisto Lappi-Seppälä & Martas.

Korkea valkoinen kerrostalo aukion takana.

6 / 8

Sepposen talo

Arkkitehti Pekka Saareman suunnittelema funktionalistinen asuin- ja liiketalo valmistui vuonna 1939. Rakennus luo yhdessä Pieksämäen Osuuskaupan talon kanssa kaupungin keskustalle funktionalistisen ilmeen.

Vaaleahko kaksikerroksinen harjakattoinen rapattu rakennus jonka päädyssä pyöreä ikkuna.

7 / 8

Kansallis-Osake-Pankin talo

Arkkitehti Erkki Huttusen suunnittelema funktionalistinen pankkirakennus rakennettiin vuosina 1939-1940. Rakennus edustaa kauppalan voimakkaan kasvun aikana rakennettuja liikerakennuksia.

Vaalea rapattu monimuotoinen rakennuskompleksi.

8 / 8

Kinolinna

Arkkitehti Jussi Lappi-Seppälä suunniteli vuona 1940 valmistuneen Kinolinnan alun perin suojeluskuntataloksi. Funktionalistinen rakennus on toiminut sittemmin myös elokuvateatterina. Samalla aiempi nimi Pieksänlinna muutettiin uutta käyttötarkoitusta paremmin kuvaavaksi Kinolinnaksi. 1950-luvulla Kinolinnan ulkomuoto koki muutoksen, kun 1940-luvun rouhekivipinta muutettiin roiskerappaukseksi ja katutason ikkunat vaihdettiin suurempiin.