Siirry sisältöön
Saranat
Etusivu›Verkkonäyttelyt›Pieksämäki›Jälleenrakennusaika
  • Luku 1 ›
    Kirkonkylän aikaan
    • Kirkonmäki 1930-luvulla
    • Pieksämäen maaseurakunnan kirkko
    • Kirkon sisätilat
    • Pitäjäntupa
    • Kirkonkylän kansakoulu
    • Iso-Pappila
    • Tienristin alue
    • Winbladin kauppa
    • Tienristin alue Mikkelin suuntaan
    • Tienristin alue aseman suuntaan
    • Poikolan kauppa
    • Tienristin talo
    • Apteekki
    • Pieksämäen Osuuskauppa
    • Seurojentalo
    • Hiihtokilpailut
  • Luku 2 ›
    Rautateiden risteyskohta
    • Rautatien tulo Pieksämäelle
    • Vanha asemarakennus
    • Rautateiden risteyskohta
    • Veturitalli
    • Asemaravintola
    • Asemanseutu
    • Asemanseutu
    • Postitalo
    • Asemapäällikön asuintalo
    • Ratavartijan mökki
    • Tahiniemen asuinalue
    • Vanha kaupungintalo
    • Yhteiskoulu
    • Yhteiskoulu valmistui vuonna 1923
    • Keskuskoulu
    • Lönnrothin talo
    • Meriluodon talo
    • Urheilukentän portti
  • Luku 3 ›
    Haapakosken teollisuusmiljöö
    • Haapakosken ruukin perustaminen
    • Haapakosken työväenyhdistys
    • Haapakosken ruukkialue
    • Patoallas
    • Konepajarakennus
    • Konepajan henkilökunta
    • Ruukinraitti
    • Konttori
    • Ruukinkartano
    • Juhannuskokko 1925
    • Keisarinsauna
    • Työväen asunnot
    • Haapakosken seurantalo
    • Vanha koulu
    • Haapakosken asema
  • Luku 4 ›
    Funkiskeskusta
    • Funkiskeskusta
    • Keskustan funkistalot, Keskuskatu 5-7
    • Keski-Savon Osuusliike
    • Pieksämäen Osuuskaupan talo
    • ”Hammaslääkärin talo”
    • Sepposen talo
    • Kansallis-Osake-Pankin talo
    • Kinolinna
  • Luku 5 ›
    Jälleenrakennusaika
    • Pieksämäki vuonna 1949
    • Pieksämäen tori 1950-luvulla
    • Raamattutalo
    • Ortodoksinen rukoushuone
    • Kontiopuiston pientaloalue
    • Kaartotien omakotitaloja
    • Vaalijalan keskuslaitos ilmakuvassa
    • Vaalijalan keskuslaitos
    • Vaalijalan keskuslaitos, asuinrakennus
Ilmakuva kaupunkialueesta.
1 / 9

Pieksämäki vuonna 1949

Näkymä yläristiltä keskustan suuntaan.

Ilmakuva kaupunkialueesta.
2 / 9

Pieksämäen tori 1950-luvulla

Tori siirtyi 1930-luvulla nykyiseen paikkaansa. Sotien jälkeen toripäivien ja markkinoiden pitämiseen tuli muutoksia ja torikauppa hiipui. Torin läheisyydessä jatkoi toimintaansa kuitenkin useat tärkeät toiminnot kuten torin laidassa sijainneet linja-autoasema ja valtion virastotalo. Torin oikeaan laitaan kohosi vuonna 1949 komea rakennus, Raamattutalo.

Kolmikerroksinen valkoinen rakennus jonka päädyssä neliön mallinen torni.
3 / 9

Raamattutalo

Suomen Kirkon Sisälähetysseuran toimesta rakennettiin kauppatorin laidalle myöhäis-funktionalistinen kirjapaino- ja toimistorakennus. Kaupunkikuvaa hallitsevan rakennuksen suunnitteli arkkitehti Yrjö J. Vaskinen ja se valmistui vuonna 1949.

4 / 9

Ortodoksinen rukoushuone

Sotien jälkeen rakennettiin Karjalasta muuttaneille siirtolaisille 1950-luvun puolivälissä ortodoksisia kirkkoja. Myös Pieksämäelle asettui huomattava määrä siirtolaisväkeä ja vuonna 1955 paikkakunnalle rakennettiin ortodoksinen rukoushuone. Arkkitehti Toivo Paatela vastasi rukoushuoneen suunnittelusta. Hän suunnitteli ortodoksisia kirkkoja ja rukoushuoneita myös muualle Suomeen.

Ilmakuva kaupunkialueesta.
5 / 9

Kontiopuiston pientaloalue

Kontiopuiston alueelle muodostui tyypillinen jälleenrakennuskauden pientaloalue. Alueen kaupunkikuvallisen päätepisteen muodostavat Kontiopuiston kansakoulu ja urheilukenttä. Kontiopuiston alueelle suunniteltiin kaikkiaan 139 tonttia, joista suurin osa oli omakotitontteja. Kaarevien Laakso-, Kaarto- ja Metsämiehentien varsille muodostuikin sodan jälkeen, 1950-luvulla, tiivis asuinalue. Kontiopuiston asemakaavan suunnitteli arkkitehti Otto-Iivari Meurmann ja alueelle rakennettujen omakotitalojen rakentamisessa hyödynnettiin Suomen arkkitehtiliiton jälleenrakennustoimiston tyyppipiirustuksia.

Tie jonka varrella erivärisiä rintamamiestaloja.
6 / 9

Kaartotien omakotitaloja

Puolitoistakerroksiset omakotitalot rakennettiin usein kiinni katulinjaan.

Ilmakuva jossa monta valkoista isoa rakennusta.
7 / 9

Vaalijalan keskuslaitos ilmakuvassa

Sotien aikana Suomen Kirkon Sisälähetysseura joutui jättämään Sortavalassa sijainneen keskustoimipaikkansa. Sisälähetysseura löysi uuden keskustoimipaikan Pieksämäeltä, jonne seuran toimisto saapui vuonna 1944. Seura tarvitsi toimintaansa varten tilat mm. kirjapainoa sekä työkeskuksia varten. Ensimmäisenä valmistui kauppatorin laidalle Raamattutalo, jossa oli tarpeelliset tilat kirjapainoa ja sitomoa varten. Seuraavaksi valmistuivat Pieksänjärven rannalle diakonissalaitos sekä Koivurannan lastenkoti. Sisälähetysseuran jouduttua evakkoon, jäi sodassa rajan taakse myös Vaalijalan vajaamielishoitola. Hoitolaitos sijoitettiin uudelleen kolmeen eri laitokseen Rautalammilla ja Kuopiossa. Pieksämäelle päätettiin myös perustaa uusi vastaanotto- ja keskuslaitos. Hoitolaitoksen suunnittelusta toimeenpantiin arkkitehtuurikilpailu, jonka voitti arkkitehti Yrjö Lindegren (1900-1952).

8 / 9

Vaalijalan keskuslaitos

Vaalijalan hoitolaitoksen on katsottu edustavan jälleenrakennuskauden laitosarkkitehtuurin parhaimmistoa. Laitoksen kokonaissommitelma ja ensimmäiset rakennukset perustuvat arkkitehti Yrjö Lindegrenin suunnitelmiin. Vaalijalan keskushoitola rakennettiin vaiheittain vuosien 1948-1966 välisenä aikana. Yleissuunnitelmasta vastasi ja pääosan ensimmäisen vaiheen (1948-1950) rakennuksista suunnitteli Yrjö Lindgren.

Lindegrenin kuoleman jälkeen suunnittelutyötä jatkoi arkkitehti Aulis Blomstedt, jonka suunnittelema on mm. Vaalijalan kirkko. Blomstedt jatkoi suunnittelutyötä Lindegrenin suunnitelmien pohjalta, kuitenkin tämän alkuperäisiä ideoita kunnioittaen. Kirkon läheisyydessä kohoaa pihapiirin maamerkiksi muodostunut vesitorni. Pieksäjärven pohjoispäähän rakennetun kuntoutuskeskuksen alue käsitti kokonaisuudessaan noin kolmisenkymmentä hoitola-, huolto- ja asuinrakennusta. Yllä oleva kuva on julkaistu vanhassa Pieksämäki-postikorttisarjassa.

Kaksikerroksinen rakennus kuvassa teksti Suomen kirkon Sisälähetysseuran laitoksi Pieksämäellä: Vaalijalan keskuslaitoksesta.
9 / 9

Vaalijalan keskuslaitos, asuinrakennus

Vaalijala oli yksi maan ensimmäisiä kehitysvammaisten lasten keskushoitolaitoksia. Pätevän hoitohenkilökunnan takaamiseksi aloitettiin Vaalijalassa vuonna 1954 koulutus, jossa oli mahdollista erikoistua kehitysvammaisten lasten hoitoon. Kuva on julkaistu vanhassa Pieksämäki-postikorttisarjassa.

Saranat

Heinävesi | Joroinen | Leppävirta | Pieksämäki | Varkaus

  • Etusivu
  • Verkkonäyttelyt
  • Panoraamat
  • Tehtävät
  • Lisämateriaalit
  • Info
  • Hae sivulta