Siirry sisältöön
Saranat
Etusivu›Verkkonäyttelyt›Joroinen›Teollisuuslaitokset
  • Luku 1 ›
    Kirkonkylä
    • Joroisten kirkonkylä
    • Kirkonkylän tulipalo vuonna 1934
    • Kirkonkylä myöhemmässä ulkoasussa
    • Joroisten kirkko
    • Sisäkuva kirkosta
    • Kellotapuli
    • Kirkonaukio
    • Entinen pitäjäntupa
    • Vanha postitalo
    • Pienenkylän päärakennus
    • Kirkkoherran pappila, Yläpappila
    • Suurenkylän päärakennus
    • Suomen Maatalous-Osake-Pankki
    • Kirkonkylän kansakoulu
    • Kunnansairaala
    • Säästöpankin talo
    • Kisahovi
    • Joroisten Osuuskauppa
    • Seurakuntatalo
    • Joroisten asema
    • Osuusmeijeri
    • Osuusmeijerin sisäkuva
    • Vanha karjatalouskoulu Liunalla
    • Karjatalouskoulun oppilaita
    • Liunan kunnalliskoti
    • Pieksämäentien varren rakennukset
  • Luku 2 ›
    Tilat ja kartanot
    • Karhulahden tila
    • Kotiseutumuseo
    • Kaitaisten kylä
    • Peltotöitä Kaitaisten kylässä
    • Joroisten kartanokulttuuri
    • Frugårdin kartano
    • Järvikylän kartano
    • Torstilan kartano
    • Karjanhoitoa
    • Koskenhovin kartano
    • Muurinkoski
  • Luku 3 ›
    Teollisuuslaitokset
    • Liunan teollisuuslaitokset
    • Liunan pato murtuu
    • Nykykuva Liunalta
    • Maaveden tervatehdas
    • Tervakantoja
    • Maaveden tervatehtaan työntekijöitä
    • Huutokosken rautaruukki
    • Ruukin rauniot
    • Pääportti
    • Ruukin työväen asuintalo
    • Huutokosken asema
Ilmakuva jonka edustalla rakennuksia ja taustalla peltoja.
1 / 12

Liunan teollisuuslaitokset

Vuonna 1835 myönnettiin lupa sahan perustamiseksi Liunan eli Vääräkosken varrelle. Sahatoiminta laajeni ja 1800-luvun puolivälissä oli sahalla jo parikymmentä työntekijää. Sahan toimintaa on varjostanut monet epäonniset tapahtumat. Vuonna 1920 Liunan saha paloi ja neljää vuotta myöhemmin uusi saha tuhoutui tulvassa. Tämän jälkeen saharakennus rakennettiin kosken yläpuolelle hieman etäämmäksi koskesta. Tuolloin aiemmin vesivoiman avulla toiminut saha muutettiin myös sähkökäyttöiseksi. Sahan toiminta tuli päätökseensä lopullisesti 1980-luvulla sattuneen tulipalon seurauksena.

Koski jonka partaalla rakennuksia.
2 / 12

Liunan pato murtuu

Vuonna 1924 Liunan patorakenteet murtuivat tulvan alla. Onnettomuudessa tuhoutuivat silta ja sahalaitos, mutta voimalaitos ja mylly jäivät jäljelle.

Patorakennelma ja sen vieressä rakennuksia.
3 / 12

Vuonna 1923 rakennettu mylly ja sähkölaitos olivat pitkään osa Liunan teollisuusmiljöötä. Vanhassa kuvassa näkyvät rakennukset paloivat kuitenkin 1980-luvulla tulipalossa.

Virtaavaa vettä yläpuolelta kuvattuna.
4 / 12

Nykykuva Liunalta

Nykyisin vanhat patorakenteet on purettu ja kosken yli kulkee uusi silta. Kuvan oikealle puolelle jää paikka, jossa vanha myllyrakennus sijaitsi aina 1980-luvulle saakka. Liunan teollisuusmiljööstä on vielä joitain merkkejä jäljellä, kuten esimerkiksi kosken rinteessä sijaitseva klassistinen sahan konttori- ja asuinrakennus.

Monimuotoinen teollisuusrakennusryhmä jossa kaksi savupiippua.
5 / 12

Maaveden tervatehdas

Maaveden tervatehtaalla ryhdyttiin tervantuotantoon vuonna 1919 ja toiminta jatkui aina 1950-luvulle saakka. Tervetehdas oli sijainniltaan keskeisellä paikalla, sillä se rakennettiin Pieksämäki-Savonlinna -radan varrelle, Maaveden pysäkin läheisyyteen. Tervetehdas oli tuotannoltaan Suomen suurin. Maaveden tervaruukin alueelta löytyvät yhä tehtaan rauniot sekä joitain asuinrakennuksia. Itse teollisuuslaitokset purettiin tervatehtaan toiminnan loputtua vuonna 1956.

Läjä tervakantoja joiden vierellä seisoskelee kaksi miestä.
6 / 12

Tervakantoja

Tervatuotannon raaka-aineena käytettiin kantoja, joita kuljetettiin Maaveden tervatehtaalle jopa Joensuuta, Suonenjokea ja Lappeenrantaa myöten.

Joukko työntekijöitä istumassa hevosen rattaiden päällä.
7 / 12

Maaveden tervatehtaan työntekijöitä

Maaveden tervatehdas toimi Enso-Gutzeitin selluloosatehtaan alaisuudessa. Tervatehtaalla työskenteli keskimäärin 15 työntekijää.

Teollisuusrakennusryhmä jonka edustalla vesistöä.
8 / 12

Huutokosken rautaruukki

Huutokosken rautaruukki aloitti toimintansa 1850-luvulla. Vuonna 1857 ruukin omistajaksi tuli pietarilainen Nikolai Putilov, joka seuraavana vuonna sai luvan aloittaa teollisuustoiminnan ”Putilovin Katariinan ruukiksi” kutsutulla Huutokosken ruukilla. Seuraavalla vuosikymmenellä Huutokosken ruukki oli niin tuotannoltaan kuin työvoimaltaan yksi maan suurimmista ruukeista. Ruukin toiminta jäi kuitenkin lyhyeksi, sillä masuuni ja putlauslaitos olivat viimeisen kerran käynnissä vuonna 1877. Nikolai Putilovin liiketoiminnat olivat jo aiemmin kariutuneet ja ruukki oli luovutettu Venäjän valtiopankin haltuun. Vuonna 1884 ruukki myytiin pietarilaiselle yhtiölle, joka aloitti sen purkamisen.

Romahtanutta luonnonkivistä tehtyä kivijalkaa.
9 / 12

Ruukin rauniot

Huutokosken ruukin toiminnasta ovat muistuttamassa teollisuuslaitosten rauniot. Osa ruukinaikaisista asuinrakennuksista on sen sijaan säilynyt näihin päiviin saakka.

Patosilta jonka päässä on portti.
10 / 12

Pääportti

Pääportilta kuljettiin puusiltaa pitkin ruukille.

Suuri monimuotoine puurakennus
11 / 12

Ruukin työväen asuintalo

Huutokosken rautaruukki oli aikoinaan yksi maamme suurimmista ruukeista. Parhaimmillaan työväkeä ruukilla oli jopa yli 200. Kuten ruukkiyhdyskunnan toiminnalle oli tyypillistä, vastasi ruukki työväestönsä asumisesta rakentamalla asuintaloja.

Suuri rakennus jonka keskusosa muuta korkeampi kaksikerroksinen osio rakennuksen seinässä teksti Huutokoski ja sama myös kyrillisillä aakkosilla.
12 / 12

Huutokosken asema

Vuonna 1912 valmistuneen jugendtyylisen Huutokosken asemarakennuksen suunnitteli valtionrautateiden arkkitehti Thure Hellström. Savonlinna-Pieksämäki -radan varren risteysaseman ympäristöön kuuluivat asemarakennuksen lisäksi mm. tavaramakasiini, resiinavaja, paja, työntekijöiden asuinrakennuksia sekä asemapuisto.

Saranat

Heinävesi | Joroinen | Leppävirta | Pieksämäki | Varkaus

  • Etusivu
  • Verkkonäyttelyt
  • Panoraamat
  • Tehtävät
  • Lisämateriaalit
  • Info
  • Hae sivulta