-
Luku 1 ›
Kirkonkylä
- Joroisten kirkonkylä
- Kirkonkylän tulipalo vuonna 1934
- Kirkonkylä myöhemmässä ulkoasussa
- Joroisten kirkko
- Sisäkuva kirkosta
- Kellotapuli
- Kirkonaukio
- Entinen pitäjäntupa
- Vanha postitalo
- Pienenkylän päärakennus
- Kirkkoherran pappila, Yläpappila
- Suurenkylän päärakennus
- Suomen Maatalous-Osake-Pankki
- Kirkonkylän kansakoulu
- Kunnansairaala
- Säästöpankin talo
- Kisahovi
- Joroisten Osuuskauppa
- Seurakuntatalo
- Joroisten asema
- Osuusmeijeri
- Osuusmeijerin sisäkuva
- Vanha karjatalouskoulu Liunalla
- Karjatalouskoulun oppilaita
- Liunan kunnalliskoti
- Pieksämäentien varren rakennukset
- Luku 2 ›
- Luku 3 ›
Joroisten kirkonkylä
Jo 1600-luvulla asutus alkoi keskittyä nykyisen kirkonkylän paikalle. Tämä rakennuskanta on sittemmin jo hävinnyt. Vanhinta rakennettua ympäristöä kirkonkylällä edustaa vuonna 1631 rakennettu hautausmaa. Rakennuksista vanhin on puolestaan kellotapuli, joka on vuodelta 1772. Eri puolilla kirkonkylää on säilynyt myös 1800- ja 1900-luvun alussa rakennettuja asuin- ja liikerakennuksia sekä maatiloja.
Kirkonkylän tulipalo vuonna 1934
Vuonna 1934 Joroisten kirkonkylällä oli tuhoisa suurpalo, jonka myötä tuhoutui paljon puurakennuksia. Kuvassa näkymä kirkonkylältä tulipalon jälkeen.
Kirkonkylä myöhemmässä ulkoasussa
Ilmakuva on otettu todennäköisesti 1990-luvun alussa. Vuosikymmenten saatossa maalaiskirkonkylästä muodostui kaupunkimaisempi keskus. Kirkonkylän varhaisempi puinen rakennuskanta on saanut väistyä kivitalojen tieltä ja hiekkatiet ovat saaneet asfalttipäällystykset. Uudisrakentamisesta huolimatta Joroisten kirkonkylällä on säilynyt vanhaakin rakennuskantaa.
Joroisten kirkko
Puinen ristikirkko, kellotapuli sekä kirkkotarhaa reunustava kiviaita muodostavat näkyvän maamerkin kirkonkylän maisemassa. Nykyinen, puinen ristikirkko on rakennettu 1700-luvun lopulla. Kirkkoa varten laadittiin piirustukset vuosina 1788 ja 1792. Ensiksi mainitun suunnitteli everstiluutnantti Carl Gustaf Ehrnrooth ja jälkimmäinen piirustus tehtiin Tukholman intendentinkonttorissa arkkitehti Thure G. Wennbergin toimesta. Vuonna 1793 valmistunut tasavartinen ristikirkko ei vastannut täysin intendentinkonttorin laatimia piirustuksia. Rakennusmestarina toiminut Juhana Karppinen muunteli kirkkoa varten tehtyjä piirustuksia. Hän toi kirkon toteutuneeseen ulkomuotoon pohjalaisen kirkonrakennusperinteen piirteitä.
Sisäkuva kirkosta
Kirkon vanha alttaritaulu (1667) on viipurilaisen Walentin Betgen maalaama ja kirkkoherra Thomas Iskaniuksen kirkolle lahjoittama. Kirkon irtaimisto olikin usein säätyläisten tai papiston lahjoittamaa. Nils Grotenfelt lahjoitti kirkkoon messinkisen kynttiläkruunun vuonna 1698 sekä saarnastuolin muutamaa vuotta myöhemmin. Koristemaalari Daniel Hjulström koristeli vuonna 1763 saarnastuolin sekä pappien ja upseerien penkit. Kirkon penkkijako oli tuolloin hyvin tärkeä asia, sillä se kertoi henkilön varallisuudesta sekä asemasta yhteisössä. 1800-luvulla kirkon kuorin itäseinälle maalattiin kolmen öljymaalauksen ryhmä. Maalauksen tekijäksi on nimetty Samuel Elmgren ja sen aiheena on ”Agnus Dei, Usko ja Toivo”. Keskellä maalausta on ristilippua kantava karitsa, jonka molemmin puolin istuvat enkelihahmot. Toisella enkelillä on kädessään uskon symboli risti ja toisella ankkuri, jolla kuvataan toivoa. Kirkon nykyinen alttaritaulu vuodelta 1901 on taiteilija Pekka Halosen teos nimeltään ”Jeesus herättää nukkuvia opetuslapsia Getsemanessa”.
Kellotapuli
Joroisten ensimmäisen kirkon viereen pystytettiin 1640-luvun tienoilla kellotapuli. 1700-luvulla tämä tapuli todettiin kuitenkin niin huonokuntoiseksi, että se tuskin pystyi kannattelemaan kirkonkellojen painoa. Nykyinen tapuli on rakennettu vuonna 1772 ja se on tyyliltään pohjalainen renessanssitapuli.
Kirkonaukio
Kirkon vieressä oleva aukio, ns. kirkkoaukio, muodosti keskeisen kokoontumis- ja juhlapaikan kirkonkylällä. Taustalla näkyy aukion laidalla sijainnut Pienenkylän päärakennus. Vanha kuva on otettu vuoden 1914 hevosnäyttelystä, jonka järjesti Joroisten Hevosystäväin seura. Kirkonaukio muodostaa yhä keskeisen paikan kirkonkylän keskustan risteyskohdassa.
Entinen pitäjäntupa
Kirkonkokouksia ja myöhemmin pitäjänkokouksia pidettiin useimmiten pitäjäntuvassa. Kokouksissa käsiteltiin seurakunnan ja pitäjäläisten yhteisiä asioita kuten katovuosien aiheuttamia ongelmia, köyhäin- ja terveydenhuoltoa sekä järjestyshäiriötä. Pitäjänkokoukset muuttuivat kunnankokouksiksi, kun Joroisissa siirryttiin vuonna 1868 kunnallishallintoon. Kunnankokouksia järjestettiin aluksi vanhassa pitäjäntuvassa. Kuvassa näkyvä 1800-luvulla rakennettu pitäjäntupa sijaitsi kirkonaukion läheisyydessä. Vanha pitäjäntupa purettiin vuonna 1911, jolloin kunnankokouksia ryhdyttiin pitämään läheisessä Pienenkylän päärakennuksessa.
Vanha postitalo
Apteekkari Lars Winter rakennutti kuvassa olevan talon Joroisniementien varteen vuonna 1925. Rakennuksessa on toiminut mm. apteekki, Joroisten puhelinkeskus sekä posti. Vanhana postitalona tunnettu rakennus on yhä olemassa. Kuvassa näkyvä oikeanpuoleinen rakennuksen pääty on kauppias Oinosen liikerakennuksesta, joka on sittemmin purettu.
Pienenkylän päärakennus
Pienenkylän päärakennus oli oleellinen osa kirkonkylän katukuvaa aina 1970-luvulle saakka, jolloin se purettiin. Kauppias Sune Lindbladin aikana 1800-luvun lopulla rakennuksessa toimi kauppa- ja meijeriliike. Myöhemmin Pienenkylän päärakennus toimi asuintalona, postina sekä vuodesta 1928 lähtien kunnantalona. Kunnanvaltuusto kokoontui talon tuvassa. 1970-luvulla kunnantoimisto siirtyi viereiseen Suurenkylän päärakennukseen ja Pienenkylän rakennus purettiin.
Kirkkoherran pappila, Yläpappila
Vuonna 1628 annettiin Häyrilän talo Joroisten kappelin pappilaksi. Pappilan rakennukset olivat aluksi tiettävästi hyvin vaatimattomia. Myöhemmin pappilaa kunnostettiin ja rakennettiin useita kertoja uudelleen. Kuvassa Yläpappila varhaisemmassa 1800-luvun ulkoasussaan. Nykyinen, Yläpappilan uusi päärakennus rakennettiin vuonna 1904. Rakennuksen toisessa päässä oli kirkkoherran asunto ja toisessa päässä kirkkoherranvirasto. Tämä jugendtyylinen pappilarakennus on säilyttänyt suurilta osin alkuperäisen ulkoasunsa.
Suurenkylän päärakennus
Tämä vanha 1870-luvulla rakennettu ns. nikkarityylinen puutalo sijaitsee yhä keskeisellä paikalla kirkonkylällä. Vuodesta 1919 rakennuksessa toimi Joroisten Osuuskauppa ja Joroisten Osuuspankki. Myöhemmin rakennuksessa oli myös kunnanlääkärin vastaanotto- ja asuintila ja 1960- ja 1970-luvuilla rakennuksessa toimi kunnanvirasto. 1990-luvulla käsityökeskus aloitti toimintansa rakennuksessa. Vuonna 1877 tilan osti sahanhoitaja Johan Lindblad. Hänen aikanaan Suurenkylän tila sai nykyisen, nikkarityylisen päärakennuksensa. Suurenkylän päärakennuksessa toimii nykyään käsityökeskus ja TaitoShopin myymälä.
Suomen Maatalous-Osake-Pankki
Joroisissa toimi Suomen Maatalous-Osake-Pankin konttori aina 1950-luvulle saakka. Pankkitoiminta keskittyi kiinteistöjä ja asuinrakennuksia varten annettaviin lainoihin. 1950-luvulla Suomen Maatalous-Osake-Pankki yhdistyi osaksi Kansallis-Osake-Pankkia. Saman vuosikymmenen lopulla pankkirakennus purettiin uuden Asematien alta.
Kirkonkylän kansakoulu
Jo vuoden 1861 pitäjänkokouksessa oli lausuttu seuraavaa ”useimmat seurakunnan jäsenet ilmoittivat hartaasti toivovansa, että perustettaisiin jonkunlainen koulu, jossa rahvaan lapset voisivat oppia kirjoittamisen ja luvunlaskun taitoa sekä missä heille opetettaisiin muitakin tieteellisiä aineita.” Koulun perustamista valmisteltiin useita vuosia ja vasta vuonna 1870 saatiin varsinainen koulutyö aloitettua. Koulun päiväkirjaan on merkitty, että samaisena vuonna opetukseen osallistui 48 poika- ja 42 tyttöoppilasta. Oman koulurakennuksensa kirkonkylän kansakoulu sai vuonna 1924.
Kunnansairaala
1800-luvun lopulta lähtien Joroisten Naisyhdistys ajoi sairaanhoitoasiaa eteenpäin Joroisissa. Vuonna 1882 kuntakokous hyväksyikin naisyhdistyksen esityksen rakentaa sairastupa Kalmanniemeen. Kuitenkin jo vuonna 1928 naisyhdistys luopui sairastuvan ylläpitämisestä ja luovutti sairastuvan irtaimistoineen kunnalle. Tuolloin päätettiin rakentaa uusi sairaala kirkonkylälle lähelle kunnanlääkärin asuntoa. Kuvassa näkyvä, arkkitehti V. Toivion suunnittelema sairaalarakennus valmistui vuonna 1931.
Säästöpankin talo
1900-luvun alussa tuli ajankohtaiseksi uuden, ajanmukaisen kunnantoimiston rakentaminen. Samaan aikaan kirkonkylällä oli myös tarvetta rakennukselle, jossa valistusseurat olisivat voineet kokoontua. Ratkaisu asiaan saatiin Joroisten Säästöpankin ehdottaessa kunnalle, että pankki rakentaisi uuden toimitilansa kunnan avustuksella ja näin rakennus olisi myös kunnan käytössä. Säästöpankin rakennuttama komea hirsirakennus valmistui vuonna 1911 Pieksämäentien varteen. Kunnantoimisto toimi rakennuksessa vuosina 1911–1923. Säästöpankin talon juhlasali toimi vuosikymmeniä myös kirkonkylän seurojen keskeisenä kokous- ja juhlatilana. 1920- ja 1930-luvulla rakennus toimi suojeluskunnan kokoontumispaikkana. Nykyisin Kisahovinakin tunnetun rakennuksen paikalla on puisto.
Kisahovi
Joroisten Säästöpankin rakennettua uuden toimitilan 1960-luvulla, siirtyi vanha rakennus Joroisten Urheilijoille. Tältä ajalta on peräisin nimitys Kisahovi. 1970-luvulla rakennus siirtyi vuorostaan urheiluseuralta Joroisten Osuuskaupalle ja sen kautta Osuuskauppa Suur-Savolle.
Joroisten Osuuskauppa
Joroisten Osuuskauppa perustettiin vuonna 1907. Aluksi kauppa toimi ns. Antipoffin talossa Pieksämäentien varrella. Tämän jälkeen myymälä ehti toimia hetken torin laidalla Suurenkylän rakennuksen päädyssä. Ensimmäisen oman liiketalonsa Joroisten Osuuskauppa sai Koskentien varteen vuonna 1929, mutta tämä talo tuhoutui vuoden 1934 suurpalossa. Vuonna 1935 osuuskauppa aloitti toimintansa kuvassa näkyvässä, uudessa liikerakennuksessa.
Seurakuntatalo
Rakennus on maaseututaajamalle poikkeuksellinen rakennus. Kirkonkylän pääraitilla sijaitsevan vuonna 1933 rakennetun seurakuntatalon on suunnitellut Yrjö Vaskinen. Korkea kattoratsastaja erottaa rakennuksen kirkonkylän muusta rakennuskannasta.
Joroisten asema
Rautatieliikenne saapui Joroisiin Savon radan rakentamisen myötä. Jo 1880-luvulla Joroisiin oli perustettu erityinen rautatiekomitea, jonka pyrkimyksenä oli saada Savon lävitse liikennöivä rautatie kulkemaan Mikkelistä Juvan, Joroisten ja Leppävirran kautta Kuopioon. Rautatieyhteys Joroisiin saatiin kuitenkin vasta vuonna 1914, jolloin rautatieyhteys Pieksämäeltä Savonlinnaan valmistui. Huutokosken asemasta tuli merkittävä risteysasema, sillä Pieksämäeltä tulleiden oli mahdollista jatkaa matkaa Savonlinnaan tai Varkauteen. Joroisten kirkonkylän läheisyydessä, Asematien päässä, sijaitseva Joroisten rautatieasema oli Huutokosken asemaa pienempi. Radan varrelle rakennettiin myös pieniä laiturirakennuksia Maavedelle, Kolmaan ja Kerisaloon.
Osuusmeijeri
Joroisten Osuusmeijeri perustettiin 1900-luvun alussa. Samoihin aikoihin rakennettiin myös kuvassa näkyvä meijerirakennus. 1920-luvulla rakennusta jatkettiin siipirakennuksella, johon sijoitettiin hapetus- ja laboratoriotilat. Vuonna 1939 rakennukseen rakennettiin ns. ateljeeosa. Rakennuksessa oli meijeritoimintaa aina vuoteen 1957 saakka. 1980-luvulla Suur-Savon Osuuskauppa lahjoitti meijerin Joroisten Musiikki ry:n ja Joroisten Moottorikerhon käyttöön.
Osuusmeijerin sisäkuva
Osuusmeijereiden myötä maidonkäsittely meijereissä muuttui aiempaa teknisemmäksi. Erityisen tärkeää oli maitoseparaattorin käyttöönotto, mikä mahdollisti voin teollisen suurtuotannon.
Vanha karjatalouskoulu Liunalla
Vuonna 1913 Mikkelin Tietopuolinen karjanhoitajakoulu aloitti toimintansa Liunalla. Kuvassa näkyvässä suuressa koulurakennuksessa sijaitsivat luokkahuoneet, ruokala sekä oppilaiden asunnot.
Karjatalouskoulun oppilaita
Karjatalouskoulun oppilaat harjoittelivat erilaisia karjanhoitoon liittyviä töitä mm. läheisessä Juhanalan kartanossa.
Liunan kunnalliskoti
Aluksi pitäjän vähäosaisista huolehdittiin ns. ruotujärjestelmällä, jossa talolliset maksoivat vaivaismaksun, jolla huolehdittiin köyhemmästä väestöstä. Kuitenkin jo 1870-luvulla ryhdyttiin Joroisten kunnankokouksissa keskustelemaan vaivaistalon perustamisesta. Vaivaistalo aloitti toimintansa ensin Juhanalan tilalla. Myöhemmin ryhdyttiin suunnittelemaan ajan vaatimukset täyttävää, omaa rakennusta vaivaistalon käyttöön. Uusi vaivaistalo, myöhemmin kunnalliskoti, päätettiin rakentaa Liunalle. Kaksikerroksinen kunnalliskoti valmistui vuonna 1913. Myöhemmin 1950-luvulla rakennukseen lisättiin erillinen sairasosasto.
Pieksämäentien varren rakennukset
Pieksämäentien varrelle muodostui kirkonkylän varhaisin liike- ja asuinalue. Osa vanhoista kauppa- ja asuintaloista on yhä jäljellä. Yksi näistä on alakulmassa näkyvä Pohjoistalo, joka tunnetaan myös nimellä Antipoffin talo. Pieksämäentien varrella oli edustettuna myös myöhempää rakennuskantaa. Kuvassa tien vasemmalla puolella, ennen kirkkoa oleva vaalea rakennus on paloasema. Vastapäätä paloasemaa on puolestaan 1950-luvulla valmistunut ns. Terveystalo. Rakennuksessa toimi aikoinaan mm. lastenneuvola.