Kotalahden kaivoskylä

Rakennus jonka katolla teksti Outokumpu taustalla korkeat kaivostornit.

1 / 6

Kotalahden kaivos, Outokumpu Oy

Vuonna 1954 leppävirtalainen Arvo Paakkulainen löysi Huuhtijärveltä kiven, jossa uskoi olevan malmia. Tämän kiven löytyminen käynnisti tutkimukset, joiden myötä alueelta löydettiin malmiesiintymä. Malminlouhinta alkoi Outokumpu Oy:n toimesta Kotalahden kaivoksella vuonna 1959. Aikoinaan Länsi-Euroopan suurin nikkelikaivos muutti Oravikosken maalaiskylän vauraaksi teollisuustaajamaksi. Kaivostoiminta Kotalahdella jatkui aina vuoteen 1987 ja parhaimmillaan kaivos työllisti jopa 300 henkilöä.

Teollisuusrakennuksia ja keskellä korkea kaivostorni.

2 / 6

Kotalahden kaivos

Kotalahden kaivosta ryhdyttiin rakentamaan vuonna 1957. Malminlouhintaa varten rakennettiin asianmukaiset rakenteet ja rakennukset. Kaivoksen arkkitehtuurista vastasi arkkitehtitoimisto Blomstedt-Lampén. Kaivostoiminnan myötä Oravikosken maisemakuva muuttui. Kaivosalueelle rakennettiin 77 metriä korkea nostotorni, murskaamo, korjaamo- ja varastorakennukset, rikastamo, ruokala-elokuvateatteri sekä konttori-laboratoriorakennus. Kuvassa kohoavan kaivostornin takana vasemmalla puolella rikastamo ja oikealla kaivostupa.

3 / 6

Kaivostunneli

Ensimmäisenä toimintavuotenaan Kotalahden kaivoksen tuotanto ylitti 300 000 tonnin nikkelikuparimalmin tavoitteen. Malmiesiintymien paksuus pakotti kaivamaan yhä syvemmälle, aina 680 metrin syvyyteen, ja Kotalahden kaivos olikin Suomen syvin. Louhittu malmi rikastettiin kaivoksen rikastamossa. Tämä tarkoitti malmin arvokkaiden mineraalien erottamista arvottomista. Malmin arvokas osa, rikaste, kuljetettiin Varkauteen ja sieltä edelleen rautateitse Outokumpu Oy:n Harjavallan tehtaille jalostettavaksi.

Haalariasuisia ihmisiä otsalamput ja kypärät päässä hississä jossa pariovet joissa pyöreät ikkunat.

4 / 6

Kaivoksen työntekijöitä

Vaikka työturvallisuuteen kiinnitettiin huomiota, ei onnettomuuksilta vältytty. Onnettomuudet vaativat jopa ihmishenkiä ja työtapaturmien sekä sairaspäivien määrät pysyivät korkeina. Kaivoksen työturvallisuuteen pyrittiin kiinnittämään huomiota mm. turvallisuusmääräyksin, teknisin turvavälinein sekä järjestämällä koulutusta ja turvallisuuskilpailuja.

Ilmakuva jonka keskellä korkea torni ja taustalla vesistöä kuvan vasemmassa laidassa kulkee tie.

5 / 6

Ilmakuva Kotalahdelta

200 hehtaarin kokoiselle kaivosalueelle rakennettiin kaivosrakennukset ja asuinalueet työntekijöille. Kaivoskylästä löytyivät myös koulu, seurakuntatalo, kauppa ja elokuvateatteri. Kotalahden kaivoskylä edustaakin viimeisimpiä teollisuusyhdyskuntia, joissa yhtiö vastasi laajasta palvelu- ja asuinrakentamisesta.

Ilmakuva alueelta jossa paljon rakennuksia taustalla vesistö.

6 / 6

Työntekijöiden asuinalue

Kaivosalueen lisäksi rakennettiin myös uusi asutusalue Oravikoskelle. Tuolloin kaivoksen läheisyyteen rakennettiin seitsemän 12 perheen, viisi 1–4 perheen asuintaloa sekä kaksi poikamiesasuntolaa. Näiden lisäksi rakennettiin myös sauna-pesularakennus sekä lämpökeskus. Myös omakotitaloja ja myöhemmin kerrostaloja rakennettiin alueelle. Asustustaajamaa palvelemaan kehittyi erilaisia palveluja. Kaivoksen toiminnan myötä Oravikoskelle ilmestyi kauppoja, oma kansakoulu sekä seurakuntakoti.