Liikenneyhteydet

1 / 10

Nikkilänmäen museotie

Leppävirtalaiset talonpojat raivasivat tämän tielinjan jo 1600-luvulla. Ensiksi tie palveli ratsupolkuna. 1770-luvulla tie kunnostettiin kärryillä kuljettavaksi kuninkaantieksi, jolloin siitä tuli osa Savontietä, joka yhdisti Suomenlahden ja Pohjanlahden rannikkokaupungit. Aina 1950-luvulle saakka valtatie 5 kulki Nikkilänmäen kautta. Vuonna 1985 tie nimettiin museotieksi.

Kahdet hevosrattaat joita molempia vetää yksi hevonen ja toisessa kyydissä kaksi ihmistä ja toisessa kolme.

2 / 10

Hevoskyyditys

Leppävirran kirkonkylässä Koposen talossa sijaitsi 1900-luvun alussa kievari. Kievarilaitos oli oleellinen osa matkustamista aikana, jolloin liikkuminen vielä tapahtui hevosilla. Kestikievareista suoritettiin kyydityksiä lähialueille ja siellä oli myös mahdollista ruokailla ja majoittua. Kestikievarin palveluksessa oli 3-4 hevosta sekä hevostenkuljettajia. Matkanteko oli nykyiseen verrattuna melko hidasta, sillä esimerkiksi 25 kilometrin matkaan Varkauteen oli varattava 2,5-3 tuntia. Kuva Leppävirran kirkonkylältä noin vuoden 1913 tienoilta.

Hevonen ja rattaat joiden kyydissä seisoo kaksi ihmistä ja takana näkyy laiva ja vettä.

3 / 10

Laivaranta

Leppävirta sijaitsi vilkkaan laivareitin varrella, jota pitkin kuljettiin aina Saimaan etelärannoille saakka. Taipaleen ja Konnuksen kanavien valmistuttua alkoi varsinainen laivaliikenne Pohjois-Savossa. Ensin laivareittejä käytettiin pääosin kauppatavaroiden kuljetukseen, mutta 1900-luvulle tultaessa alkoi myös matkustajaliikenne vilkastua.

4 / 10

Silta

Leppävirran kirkonkylän keskustaa rajaa Leppävirta. 1800-luvulla virta ylitettiin lossilautoilla. Ensimmäinen varsinainen silta rakennettiin vuosina 1904-1906. Tämä silta oli käytössä aina 1960-luvulle saakka, jolloin valmistui nykyaikainen betonisilta.

Ilmakuva alueesta jota halkoo kome kanavaa.

5 / 10

Konnuksen kanava-alue

Kolme eri aikakausilta olevaa kanavaa muodostavat ainutlaatuisen vesiliikenteen historiasta kertovan ympäristön.

Konnuksen kanava oli Varkaudessa sijaitsevan Taipaleen kanavan rinnalla ensimmäisiä valtion rakennuttamia sulkukanavia Suomessa. Saimaan kanavan auettua vuonna 1856, sisävesireittejä kulkeneiden laivojen koot suurenivat ja niin myös Konnuksen kanava-alueelle rakennettiin uusi kanava vuosien 1865-1868 välisenä aikana (kuvassa keskimmäinen kanava). Ensimmäinen kanava muutettiin myöhemmin, vuosina 1917-1919, uittokanavaksi (kuvassa vasemmanpuoleinen kanava). Kolmas Konnuksen kanavista valmistui 1969-1973 välisenä aikana (kuvassa oikeanpuoleinen kanava).

6 / 10

Ensimmäinen kanava

Ensimmäinen Konnuksen kanavista rakennettiin 1836-1841 välisenä aikana. Vanhan kanavan jäätyä pois laivaliikenteen käytöstä muutettiin se 1917-1921 välisenä aikana yksinomaan uittokanavaksi.

7 / 10

Konnuksen toinen kanava

Saimaan kanavan valmistuttua vuonna 1856, laivaliikenne lisääntyi huomattavasti. Pian havaittiin Taipaleen ja Konnuksen kanavien olevan liian kapeita Saimaan uudesta, aiempaa leveämmästä kanavasta tullutta liikennettä varten. Konnukselle ryhdyttiin rakentamaan uutta suurempaa kanavaa, joka valmistuikin vuonna 1869.

Suuri joukko ylioppilaslakkisia ihmisiä pitävät piirissä toisiaan käsistä.

8 / 10

Retkeläiset Konnuksen kanavalla vuonna 1902

Kuvassa savolaisen osuuskunnan retkeläisiä Konnuksen kanavalla vuonna 1902.

Laiva täynnä matkustajia laivassa kyljessä teksti Leppävirta

9 / 10

Matkustajalaiva Leppävirta

Savolaisen osuuskunnan retkeläiset Konnuksen kanavalla. 1900-luvun alussa perustettiin Leppävirran Höyrylaiva Osakeyhtiö ja Leppävirta-niminen matkustajalaiva aloitti liikennöimisen Varkauden ja Kuopion välillä.

Kanava ja sen varrella oleva ruskea valvontarakennus ja punaisena palavat valot.

10 / 10

Kolmas kanava

1960-luvulla ryhdyttiin suunnittelemaan syvävesiväylän rakentamista Savonlinnan ja Kuopion välille. Aiemmat kanavat eivät soveltuneet tähän tarkoitukseen, joten vanhojen kanavien eteläpuolelle rakennettiin vuosina 1969-1973 Konnuksen kolmas kanava.