Siirry sisältöön
Saranat
Etusivu›Verkkonäyttelyt›Varkauden paperiteollisuus 100 vuotta›Paperintuotannon alkuvaiheet
  • Luku 1 ›
    Paperintuotannon alkuvaiheet
    • Kosket voimanlähteenä
    • Puunjalostusteollisuus syntyy
    • Selluloosatehdas
    • Paperitehdas
    • Paperikone I
    • Ensimmäisen paperikone
    • Paperikone II
    • Toinen paperikone
  • Luku 2 ›
    Sadan vuoden paperit
    • Tuotantoa lisätään
    • Paperitehtaan laajennus
    • Paperikone III
    • Maailman kolmanneksi suurin paperikone
    • Uuden paperikoneen kustannukset
    • Tuotanto
    • Paperikone IV
    • PK3:n ensimmäinen uudistus
    • Automatisoitu paperikone
  • Luku 3 ›
    Pakkauskartonkitehdas
    • Muutostyö
    • Pakkauskartonkitehtaan tuotanto
    • Tuotteen käyttökohteet
Koski jonka yli menee puusilta ja jonka rannalla on pieniä puisia teollisuusrakennuksia
1 / 8

Kosket voimanlähteenä

Varkaus muodostaa Saimaan vesistöön kapeikon, jonka läpi vesi virtaa Kallavedestä etelään. Kosket sijaitsevat ikivanhoissa uomissaan Päiviönsaaren (Varkaudensaaren) molemmin puolin. Pääväylä, Päiviönsaaren ja Kämärinsaaren välinen leveä Ämmäkoski, laskee ensin Väliveteen ja haarautuu sitten viiteen Siitinselkään laskevaan haaraan (Arpinjoki, Arpinkoski, Linnakoski, Kattilakoski ja Kämärinkoski). Huruskoski valjastettiin myöhemmin tehtaan voimalaitoksen käyttöön. Huruskoski, joka tunnettiin myös nimellä Sahavirta, kulki Päiviönsaaren pohjoispuolta.

Ensimmäiset askeleet teollistuvaan Varkauteen olivat myllyt, jotka saivan voimansa koskista. Kunnolla koskien voimaa alettiin hyödyntää vasta teollisuuden tultua. Vuonna 1815 huhtikuun 20. päivä vapaaherra Gustaf Wrede sai senaatin luvan ruukin perustamiseksi. Ruukilla oli mm. konepaja ja laivanrakennusta sekä saha.

2 / 8

Puunjalostusteollisuus syntyy

A. Ahlström Osakyhtiö osti Varkauden ruukin vuonna 1909. Tästä alkoi suuri muutos Varkauden teollisessa historiassa. A. Ahlström Osakeyhtiö lähti voimakkaasti kehittämään Varkauden puunjalostusteollisuutta. A. Ahlström Osakeyhtiön pääjohtajalla Walter Ahlströmillä oli visio kokonaisesta kaupungista, joka muodostuisi teollisuuslaitosten ympärille.

Ensimmäinen suuri rakennustyömaa oli vesivoiman valjastaminen teollisuuden käyttöön. Voimakanava rakennettiin Huruskosken paikalle. Sen päälle sijoitettiin Valter ja Ivar Thomén suunnittelema puuhiomo, jonka pohjakerroksessa pyörivät turbiinit ottivat voimakanavan veden voiman puun hiomiseen. Puuhiomo valmistui jo 1916. Puuhioketta käytetään paperinvalmistuksessa yhdessä sellun kanssa.

3 / 8

Selluloosatehdas

Puuhiomon lisäksi vuonna 1919 valmistunut selluloosatehdas on myös arkkitehtiveljesten Ivar ja Valter Thomén suunnittelema.  Aluksi Varkaudessa tuotettu selluloosa meni muille tehtaille paperin raaka-aineeksi ja vientiin. Paperia Varkaudessa tuotetusta selluloosasta päästiin tekemään vasta ensimmäisen paperikoneen rakentamisen myötä. Sellutehdasta on laajennettu useasti sen yli sadan vuoden olemassaolon aikana, mutta yhä edelleen alkuperäinen rakennus on olemassa laajennusten keskellä.

Suuri rakennustyömaa jossa telineiden ympäröimä rakennus
4 / 8

Paperitehdas

Paperitehdas rakennettiin puuhiomon päätyyn, selluloosatehtaan taakse. Paperitehdas rakennettiin kahta paperikonetta varten.

Paperikone suuressa teollisuushallissa
5 / 8

Paperikone I

Varsinainen paperinvalmistus Varkaudessa alkoi 6.12.1921 paperikone I käynnistyttyä. PK1 tuotti paperia aina vuoteen 2006 saakka. Kuvassa paperivarastona toimiva tyhjä osa hallia on paperikone II varattu tila.

Mittari jossa mittaus m/min ja asteikko nollasta neljäänsataan
6 / 8

Ensimmäisen paperikone

Varkauden ensimmäisen paperikoneen valmistaja oli saksalainen Voith. Valmistuessaan kone oli Euroopan suurin. Kuvassa on paperikoneen alkuperäinen nopeusmittari, asteikko on nollasta neljäänsataan metriä minuutissa.

Rakennutöitä sisätiloissa isossa hallissa
7 / 8

Paperikone II

Pian ensimmäisen paperikoneen käynnistyttyä alettiin koneen viereen rakentaa toista paperikonetta. Myös tämä kone tuli Voithin tehtaalta Saksasta. PK2 tuotti erikoispaperia, luettelopaperia ja sanomalehtipaperia vuoteen 2010 saakka.

Metallinen kyltti jossa teksti No 310 J.M.Voith Heidenheim
8 / 8

Toinen paperikone

Paperikoneiden saksalainen valmistaja Voith on perustettu 1867 ja toimii edelleen Valmistajan valmistusnumerokilpi on ollut paperikoneessa kuivausryhmän välikalanterin ja puristinosan keskivaiheilla hoitopuolella noin 2,5 metrin korkeudessa. Paperikonetta ehdittiin sen olemassaolon aikana uusia monta kertaa, mutta kun se suljettiin 2010, oli se silti Suomen pienin sanomalehtikone. Kone myytiin Kiinaan.

Saranat

Heinävesi | Joroinen | Leppävirta | Pieksämäki | Varkaus

  • Etusivu
  • Verkkonäyttelyt
  • Panoraamat
  • Tehtävät
  • Lisämateriaalit
  • Info
  • Hae sivulta