Valter & Ivar Thomé

Arkkitehtiveljekset Varkaudessa

1
2
3

Thomen kaava

Vuonna 1913 A. Ahlström Oy tilasi Valter ja Ivar Thomén arkkitehtitoimistolta suunnitelmat Varkauden ensimmäistä asemakaavaa varten. Jo vuonna 1911 Walter Ahlström oli itse laatinut kaavaluonnoksen tulevan voimakanavan ja tehtaan ympäristöstä. Varkauden tehtaille tekemissä suunnitelmissaan Thomén veljekset toteuttivat ajan hengen mukaista puutarhakaupunkiaatetta. Erityisesti itävaltalaisen Camillo Sitten (1843-1903) vaikutukset ovat nähtävissä mm. kaupunkikuvan maalauksellisuudessa. Valter Thomé olikin yksi ensimmäisistä suomalaisista arkkitehdeista, jotka olivat tutustuneet Sitten oppeihin. Thomén asemakaavassa on puutarhamaisuutta ja väljyyttä, joka ilmenee asemakaavassa kaartuvina sivukatuina ja ovaalinmuotoisina, epäsäännöllisinä aukioina. Asemakaavan ytimen muodosti tehdasalue, jonka ympärille muu rakennuskanta asettui. Teollisuusrakennukset oli sijoitettu Pirtinniemeen ja Huruskosken varrelle. Päiviönsaari toimi hallinnon ja palveluiden keskuksena, kun taas asuinrakentamiselle oli varattu tilaa Kommilasta ja Kosulanniemestä. Tehdasyhdyskunnan hierarkia näkyi asuinalueiden sijoittelussa – Kommilan alueelle sijoittuivat mestareiden asuinrakennukset sekä tavallisen työväestön asuinkasarmit, kun taas Kosulanniemen huvila-alue oli varattu tehtaan johdon ja virkamiesten asuinalueeksi. Varkauden asemakaava kuvailtiin vuoden 1917 asuntokongressin näyttelyoppaassa seuraavasti: ”Alueen kaikkia kolmea pääosaa yhdistää toisiinsa 25 m. leveä puistokatu, joka alkaa Pirtinvirran sillalta, kulkee tehtaan hallintokeskuksen läpi, Huruskoskensillan yli koilliselle niemialueella, jossa se sivuuttaa kauppatorin ja päättyy kirkon edustalle. Sieltä alkaa toinen, edellistä vastaan kohtisuora katu, joka jatkuu luoteeseen päin maantienä. Katujen päähän, kukkuloille ja muille sopiville paikoin on varattu tontteja monenmoisille julkisille rakennuksille. Aukioita, leikkikenttiä ja istutuksia on runsaasti siroteltu asutusalueen eri osiin. Näitten suunnitelmien vaikutuksesta onkin kokonaisuus saanut erittäin miellyttävän puutarhakaupunkimaisen ulkonäön.”

Arkkitehdit Valter ja Ivar Thomé

Arkkitehtiveljekset Valter (1874-1918) ja Ivar (1882-1918) Thomé toteuttivat Walter Ahlströmin kaupunkivisioita 1910-luvun Varkaudessa. Valter ja Ivar Thomé vakiinnuttivat 1900-luvun alkuvuosikymmeninä asemansa teollisuuden ja liike-elämän luottoarkkitehteina ja heidän toimistonsa oli yksi maan suurimmista. Thomét edustivat ns. uuden tyylin arkkitehteja ja seurasivat tarkasti aikaansa, soveltaen kansainvälisiä tyylivirtauksia arkkitehtuuriinsa. Heidän arkkitehtuurityyliään onkin kuvailtu eri tyylilajeista vaikutteita keränneeksi klassismiksi. Ivar Thomén suunnittelutyössä oli veljeään selkeämmin nähtävillä ruotsalaisvaikutteet. Vuosina 1900–1905 arkkitehti Valter Thomé toimi yhteisen toiminimen alla yhdessä arkkitehti Karl Lindahlin (1874–1930) kanssa. Heidän läpimurtotyönään on pidetty vuonna 1903 valmistunutta Helsingissä sijaitsevaa Polyteknikkojen yhdistyksen taloa, joka edusti uutta radikaalia tyyliä. Rakennus herätti kiihkeää keskustelua niin puolesta kuin vastaankin. Osa arkkitehdeista kiitteli rakennuksen fasadin eloisuutta ja vaihtelevuutta, kun taas osa vanhemman polven arkkitehdeista piti rakennusta empirekeskustaan sopimattomana. Toinen Thomén ja Lindahlin yhteisistä, tunnetuimmista suunnittelutöistä on Helsingissä sijaitseva näyttävä jugendlinna, Otavan talo, joka valmistui vuonna 1906. Valter ja Ivar Thomén ammatillinen yhteistyö alkoi Ivarin valmistuttua arkkitehdiksi vuonna 1907. A. Ahlström Oy:lle tehdyt Varkauden rakennuspiirustukset ja suunnitelmat ovat kaikki ajalta, jolloin veljekset toimivat yhteisessä arkkitehtitoimistossa – Arkitekturbyrå Valter & Ivar Thomé. Valteria on usein kuvattu arkkitehtitoimiston johtohahmoksi, mutta hän osasi myös arvostaa nuoremman veljensä ammattitaitoa. Valter Thomén huolehtiessa pääsuunnittelutyöstä ja asiakassuhteista, Ivar Thomé ansioitui erityisesti rakennusten ornamenttien, detaljien ja interiöörien suunnittelijana. Valter ja Ivar Thomé kuolivat kansalaissodassa, jonka jälkeen Varkauden tehdaskaupungin suunnitteluvastuu siirtyi arkkitehti Karl Lindahlille.

Päiviönsaari

Vuonna 1916 Thomén veljesten vahvistetussa Varkauden asemakaavassa kaupungin läpi kulki bulevardimainen puistokatu, joka yhdisti kaupungin eri osat sekä niissä sijaitsevat toiminnot yhdeksi kokonaisuudeksi. Lehmusten reunustama Ahlströminkatu rakennettiin Thomén suunnitelmien mukaisesti 1920-luvulla. Suurilla maansiirtotöillä aiemmin kumpuileva Päiviönsaari muutettiin tasaiseksi ja kaupunkikuvan vallitsevaksi elementiksi nousivat korkeat teollisuusrakennukset. Kuvassa on katunäkymä Päiviönsaarelta. Kadun oikealla puolella ollaan juuri rakentamassa vuonna 1931 valmistunutta Pohjoismaiden Yhdyspankin konttoria, jossa nykyisin toimii kirkkoherranvirasto.

Toteutumaton torisuunnitelma

Thomén veljekset tekivät vuonna 1917 toteutumattomaksi jääneen torisuunnitelman Varkauteen. Suunnitelmassa oli pääbulevardin varrelle sijoitettu puistoaukio, jota reunustivat erilaiset toiminnot kuten tehtaan konttori, kansankeittiö, hotelli, kirjasto sekä liike-tilat. Valter ja Ivar Thomén suunnitelmista toteutui sellaisenaan ainoastaan Waltterinpuiston laidalle vuonna 1914 valmistunut kansankeittiö.

Otsikko 3

Teksti 3